Ainoa kestävä ratkaisu SARS-CoV-2 viruksen aiheuttamaan globaaliin kriisiin on toimiva rokote. Onneksi SARS-CoV-2 rokotteen kehittämistyössä ei ole törmätty ylitsepääsemättömiin tieteellisiin haasteisiin. Aiemman rokotekehityksen valossa voidaan todeta, että käyttämällä SARS-CoV-2 viruksen pinnan S-proteiinia antigeenina saadaan aikaan virusta neutraloiva rokotevaste. Maailmalla onkin kehitetty lukuisia rokotteita, jotka kaikki perustuvat tähän viruksen pinnan S-proteiiniin, aivan kuten myös meidän työryhmämme ensimmäisen sukupolven rokotekandidaatti. Uudet, yhä muuntuvat virusvariantit aiheuttavat kuitenkin globaalin tilanteen, jossa alkuperäisen rokotteen jatkuva muokkaaminen edellyttää rokotteen riittävän tekhokkaan toimivuuden myös tulevaisuudessa. Tämän tutkimussuunnitelman tarkoituksena on pyrkiä ratkaisemaan nykyiset rokotekehityksen haasteet suunnittelemalla ja testaamalla aiempaa tehokkaammin tuottuvia S-proteiineja, jotka lisäksi ovat rakenteeltaan kimeerisiä ja sisältävät useamman erilaisen RBD (receptor binding domain) osan, jota kohtaan neutraloiva immuniteetti pääosin muodostuu. Covid-19 osoittautui vakavaksi biologiseksi uhalle koko maailmassa. Lisäksi on kuitenkin lukuisia muita biouhkia ihmiskunnalle, hengitystieinfektioista esimerkkeinä mainittakoon lintuinfluenssaviruksen mahdollinen muuntuminen vakavaksi pandemiaksi sekä aivan uudet eläinkunnasta ihmisiin siirtyvät koronavirukset (SARS-CoV-3, -4, jne.). Tässä tutkimuksessa kuvattu tutkimus tuottaa valmiuksia nopeaan rokotekehitykseen myös näitä uusia virusuhkia kohtaan. Tämän tutkimusalueen vahvistamiseksi on Helsingin yliopiston yhteyteen suunnitteilla uusi Virusuhkien Tutkimuskeskus, jonka perustamiseen tähtäävää valmistelua hakija tulee osaltaan koordinoimaan, mikäli tällä anomuksella haettu työskentelyapuraha sen mahdollistaa.

2024