Suomen kilpailukyky
Document Actions
Tulosta sivu
| Kokonaissijoittuminen 2009-2010 | |||
| WEF Globaalikilpailukyky 2010 | WEF Globaalikilpailukyky 2009 | IMD- Kokonaiskilpailukyky 2010 | |
| Sveitsi | 1 | 1 | 6 |
| Yhdysvallat | 4 | 2 | 1 |
| Singapore | 3 | 3 | 2 |
| Ruotsi | 2 | 4 | 9 |
| Tanska | 9 | 5 | 5 |
| Suomi | 7 | 6 | 19 |
| Saksa | 5 | 7 | 16 |
| Japani | 6 | 8 | 24 |
| Kanada | 10 | 9 | 10 |
| Alankomaat | 8 | 10 | 8 |
| Hong Kong | 11 | 11 | 3 |
| Taiwan | 13 | 12 | 18 |
| Iso-Britannia | 12 | 13 | 20 |
| Norja | 14 | 14 | 9 |
| Australia | 16 | 15 | 5 |
| Ranska | 15 | 16 | 24 |
Lähteet: WEF, The Global Competitiveness Report 2009-2011 ja IMD World Competitiveness Yearbook 2010
World Economic Forumin (WEF) vuoden 2010 vertailun mukaan Suomi sijoittui seitsemännelle sijalle globaalin kilpailukyvyn indeksillä mitattuna. Kärkeen sijoittuivat Sveitsi, Ruotsi ja Singapore.
WEF: Global Competitiveness Report 2010-2011
The International Institute for Management Developmentin (IMD) vuoden 2010 kilpailukykyvertailussa Suomi oli 19. Kärjessä olivat Singapore, Hongkong ja Yhdysvallat. Sijoituksen laskun syitä olivat bruttokansantuotteen lasku ja julkisen talouden heikkeneminen.
IMD World Competitiveness Yearbook
Maaliskuussa 2008 julkaistun EU:n Lissabonin tavoitteiden toteutumista mittaavan kyselyn mukaan Suomi oli EU-maiden kilpailukykyisin talous. Suomi oli kärjessä tuottavuuskehityksessä ja inhimillisessä pääomassa. Lissabonin tavoitteiden toteutumista arvioivan raportin mukaan Suomi oli EU:n kolmanneksi kilpailukykyisin talous Ruotsin ja Tanskan jälkeen. Suomi oli kärkimaa tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnassa, yritysten toimintaympäristössä ja kestävässä kehityksessä.
European Innovation Scoreboard
Taustaa kilpailukykyvertailuista
IMD:n ja WEF:in kilpailukykyvertailut perustuvat tilastoihin ja kyselyihin. IMD:n vertailussa painottuvat tilastot ja WEF:n vertailussa kyselyaineistot. WEF:in ja IMD:n raportit täydentävät toisiaan ja antavat yhdessä muun relevantin tiedon kanssa käsityksen Suomen kilpailukyvyn tasosta ja kehityksen suunnasta verrattuna muihin maihin.
Raporteissa käytetty tilastoaineisto on usein vanhaa ja tämä osaltaan heikentää kilpailukykyselvitysten mahdollisuuksia kuvata nopeita muutoksia. Kyselyaineistojen virhemahdollisuudet puolestaan liittyvät niiden edustavuuteen. Virhelähteistä huolimatta kilpailukykyselvitykset tarjoavat hyödyllistä tietoa ja toimivat pragmaattisina työvälineinä erityisesti kehityksen suunnan arvioimisessa.
