Suomen kilpailukyky
Document Actions
Tulosta sivu
Kokonaissijoittuminen 2006-2007
| WEF Globaalikilpailukyky 2007 | WEF Globaalikilpailukyky 2006 | WEF Liiketaloudenkilpailukyky 2007 | IMD- Kokonaiskilpailukyky 2007 |
|
| Yhdysvallat | 1 | 6 | 1 | 1 |
| Sveitsi | 2 | 1 | 6 | 6 |
| Tanska | 3 | 4 | 5 | 5 |
| Ruotsi | 4 | 3 | 4 | 9 |
| Saksa | 5 | 8 | 2 | 16 |
| Suomi | 6 | 2 | 3 | 17 |
| Singapore | 7 | 5 | 9 | 2 |
| Japani | 8 | 7 | 10 | 24 |
| Iso-Britannia | 9 | 10 | 11 | 20 |
| Alankomaat | 10 | 9 | 7 | 8 |
| Korea | 11 | 24 | 19 | 29 |
| Hongkong | 12 | 11 | 12 | 3 |
| Kanada | 13 | 16 | 14 | 10 |
| Taiwan | 14 | 13 | 23 | 18 |
| Itävalta | 15 | 17 | 8 | 11 |
| Norja | 16 | 12 | 13 | 13 |
Lähde: The International Institute for Management Development (IMD),
World Economic Forum (WEF)
World Economic Forumin (WEF) mukaan Suomi oli kuudenneksi kilpailukykyisin maa maailmassa vuonna 2007. Yhdysvallat, Sveitsi ja Tanska olivat vuoden 2007 vertailussa kärkisijoilla.
The Global Competitiveness Report 2007-2008 (WEF)
The International Institute for Management Development’s (IMD) arvioi, että vuonna 2006 Suomi oli 17. kilpailukykyisin maa 60 maan vertailussa.
The World Competitiveness Yearbook 2007 (IMD)
Euroopan komission julkaisemassa European Innovation Scoreboard 2007:ssa Suomi on yksi Euroopan unionin innovaatiojohtajista. Suomen vahvuudet liittyvät esimerkiksi uuden osaamisen syntyyn, julksisiin ja yksityisiin tutkimus- ja kehitysinvestointeihin ja patentointiin.
European Innovation Scoreboard 2007
Taustaa kilpailukykyvertailuista
IMD:n ja WEF:in kilpailukykyvertailut perustuvat tilastoihin ja kyselyihin. IMD:n vertailussa painottuvat tilastot ja WEF:n vertailussa kyselyaineistot. WEF:in ja IMD:n raportit täydentävät toisiaan ja antavat yhdessä muun relevantin tiedon kanssa käsityksen Suomen kilpailukyvyn tasosta ja kehityksen suunnasta verrattuna muihin maihin.
Raporteissa käytetty tilastoaineisto on usein vanhaa ja tämä osaltaan heikentää kilpailukykyselvitysten mahdollisuuksia kuvata nopeita muutoksia. Kyselyaineistojen virhemahdollisuudet puolestaan liittyvät niiden edustavuuteen. Virhelähteistä huolimatta kilpailukykyselvitykset tarjoavat hyödyllistä tietoa ja toimivat pragmaattisina työvälineinä erityisesti kehityksen suunnan arvioimisessa.
