Tutkimusetiikan alalla tärkein asiantuntijaelin on opetusministeriön asettama tutkimuseettinen neuvottelukunta (TENK).  Se toimii tutkimuseettisten kysymysten itsenäisenä asiantuntijaelimenä ja valvoo hyvän tieteellisen käytännön noudattamista yliopistoissa ja muissa tutkimusorganisaatioissa, jotka ovat sitoutuneet vuodelta 2002 olevien Hyvää tieteellistä käytäntöä ja sen loukkausten käsittelemistä koskevien ohjeiden noudattamiseen (www.tenk.fi/HTK).  

Lisäksi on olemassa eräitä kapea-alaisempia tutkimuseettisiä asiantuntijaelimiä: sosiaali- ja terveysministeriön yhteyteen sijoitetut terveydenhuollon eettinen neuvottelukunta (ETENE) ja sen lääketieteellinen tutkimuseettinen jaosto (TUKIJA), biotekniikan neuvottelukunta (BTNK) ja geenitekniikan lautakunta (GTLK).  Lisäksi maa- ja metsätalousministeriön asettamana toimii koe-eläintoiminnan yhteistyöryhmä (KYTÖ).

Ainoastaan lääketieteen alalla on olemassa pakollinen tutkimushankkeiden eettinen ennakkoarviointi.   Se kuuluu sairaanhoitopiirien eettisille toimikunnille.   Jos tutkimussuunnitelma saa eettisessä toimikunnassa kielteisen lausunnon, asia voidaan saattaa vielä TUKIJAn käsiteltäväksi.  TUKIJA toimii myös sairaanhoitopiirien eettisten toimikuntien yhteistyön koordinaattorina. 

Geenitekniikan lautakunta käsittelee geenitekniikan avulla muunneltujen organismien käyttöön liittyviä asioita, ja biotekniikan neuvottelukunta toimii asiantuntijaelimenä bio- ja geenitekniikkaan liittyvissä kysymyksissä.  Koe-eläintoimikunta puolestaan käsittelee ja antaa luvan eläinkokeiden suorittamiseen yhdessä lääninhallitusten kanssa.