Valtiosihteeri Mikko Alkion johtama työryhmä luovutti ehdotuksensa 3. kesäkuuta elinkeinoministeri Mauri Pekkariselle.

”Työryhmä on päätynyt yksimielisesti suosittamaan, että Suomessa otetaan käyttöön yritysten tutkimus- ja kehitysmenojen verokannustinjärjestelmä. Tämä on merkittävä linjaus ja merkitsee muutosta nykyiseen linjaan, jonka mukaan julkiset innovaatiopanostukset on suunnattu suorana tukena yrityksille. Suomen taloudellinen menestystarina on viime vuosikymmeninä pohjannut vahvoihin julkisiin panostuksiin innovaatiotoimintaan ylipäänsä”, Pekkarinen toteaa.

Verokannustin täydentäisi Suomen nykyistä järjestelmää, joka perustuu tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan suoraan rahoitukseen. Verokannustimet aktivoisivat entistä suurempaa joukkoa yrityksiä tutkimus- ja kehittämistoimintaan ja jalostamaan innovaatioista liiketoimintaa.

”Tarvitsemme uusia lääkkeitä tuomaan innovaatiotoiminnan piiriin nykyistä enemmän yrityksiä, joiden tuottavuuden ja kilpailukyvyn kehittyminen on Suomen kannalta avainasia. Verokannustimen käyttöönotto vahvistaisi Suomea innovaatioympäristönä ja auttaisi houkuttelemaan tehokkaammin kansainvälisiä yrityksiä sijoittamaan tutkimus- ja kehitystoimintansa Suomeen”, Pekkarinen sanoo.

Työryhmä suosittaa, että hallitus tekisi päätöksen tutkimus- ja kehitystoiminnan kannustinjärjestelmän käyttöönotosta kokeiluluonteisena vuoden 2010 alusta päätettäessä ensi vuoden valtion talousarvioesityksestä. Verokannustimen pitäisi olla selkeä ja hallinnollisesti kevyt. Verokannustin kohdistuisi ensisijaisesti pk-yrityksiin ja perustuisi tutkimus- ja kehitystyön työvoimakustannuksiin.

Tekes kannattaa verokannustinten kokeilua suoran rahoituksen täydentäjinä

”Suurin osa OECD-maista käyttää verokannustimia täydentämään tutkimus- ja kehitystyön suoraa rahoitusta. Tuntuisi järkevältä ottaa verokannustimet kokeiluluonteisesti käyttöön myös Suomessa ministeriön työryhmän esityksen mukaisesti”, Tekesin pääjohtaja Veli-Pekka Saarnivaara sanoo.

”Suora rahoitus saa yritykset lisäämään tutkimus- ja kehitystyötään Suomessa noin kaksinkertaisesti, eli yritykset lisäävät tutkimus- ja kehitystyötään saamansa rahoituksen lisäksi vastaavan suuruisella omalla investoinnilla. Verokannustimilla tämä niin kutsuttu additionaliteetti on yleensä noin yksi, eli yritykset eivät sen vaikutuksesta juurikaan lisää omia investointejaan. Tutkimukset osoittavat, että suoran rahoituksen vaikutus yritysten käyttäytymiseen on sen valikoivuuden vuoksi myös sisällöllisesti tehokkaampi ja se on veronmaksajille halvempi”, Saarnivaara kuvaa järjestelmien vaikutuksia.

”Toisaalta suoralla rahoituksella on vaikea luoda laajaan joukkoon kohdistuvaa aktivointivaikutusta. Verokannusteella voidaan paremmin aktivoida sellaisia yrityksiä, jotka eivät aiemmin ole panostaneet tutkimus- ja kehitystoimintaan. Tästä on näyttöä esimerkiksi Norjan verokannustejärjestelmästä. Verokannusteilla saattaa olla positiivinen vaikutus myös ulkomaisille investoinneille”, Saarnivaara toteaa.

”Suora rahoitus ja verokannusteet ovat siis toisiaan täydentäviä järjestelmiä. Kannattaa ehdottomasti kokeilla verokannusteiden käyttöä myös Suomessa. Toimiakseen kunnolla verokannusteet edellyttävät hyvin resursoitua laatukontrollia. Hyvin toimiva malli on esimerkiksi Hollannissa SenterNovemilla”, Saarnivaara sanoo.

Suomen ohella verokannustinten käyttöönottoa harkitaan parhaillaan myös Ruotsissa ja Saksassa.

Työ- ja elinkeinoministeriön lehdistötiedote

Hollannin verokannustinmalli (SenterNovem)

Norjan verokannustemalli (SkatteFUNN)

Lisätietoja

Valtiosihteeri Mikko Alkio
Työ- ja elinkeinoministeriö
puh. 010 606 266 ja 050 413 5502
mikko.alkio(at)tem.fi

Ylijohtaja Petri Peltonen
Työ- ja elinkeinoministeriö
puh. 010 606 366
petri.peltonen(at)tem.fi

Teollisuusneuvos Janne Känkänen
Työ- ja elinkeinoministeriö
puh. 010 606 2146
janne.kankanen(at)tem.fi

Pääjohtaja Veli-Pekka Saarnivaara
Tekes
puh. 010 60 55700
veli-pekka.saarnivaara(at)tekes.fi