Viiden kuukauden ikäiset vauvat reagoivat eri tavalla pelästyneisiin kasvoihin kuin seitsemän kuukauden ikäiset. ”Seitsemän kuukauden ikäiset vauvat katsovat pidempään pelästyneitä kuin iloisia kasvoja ja kuvan esittämisen jälkeen aivosähkökäyrästä mitattava tarkkaavaisuusvaste on suurempi suhteessa pelästyneisiin kasvoihin kuin iloisiin. Sen sijaan viiden kuukauden ikäiset vauvat katsovat yhtä pitkään pelästyneitä ja iloisia kasvoja, kun ne esitetään rinnakkain, eikä tarkkaavaisuuden suuntaamisen voimakkuus ole suurempi pelästyneitä kasvoja kohtaan”, sanoi Tampereen yliopiston tutkija Mikko Peltola Akatemian Tiedeaamiaisella keskiviikkona.

Näyttää siltä, että puolen vuoden iässä tapahtuu tärkeitä kehityksellisiä muutoksia emotionaalisesti merkityksellisten tunneilmaisujen käsittelyssä. Pelästyneet kasvot vetävät tarkkaavaisuutta voimakkaasti puoleensa jo seitsemän kuukauden iässä. Lisäksi vauvoilla kestää pidempään irrottaa tarkkaavaisuutensa pelästyneistä kuin iloisista ja neutraaleista kasvoista.

”Tämä on tulkittavissa niin, että emotionaaliseen reagointiin ja erityisesti uhkaan liittyvien signaalien käsittelyyn erikoistuneet aivomekanismit säätelevät ja tehostavat kasvonilmeiden käsittelyä jo seitsemän kuukauden iässä”, Peltola sanoi.

Kasvonilmeiden välittämät emootiot ovat olennainen osa vauvan ja vanhempien vuorovaikutusta syntymästä lähtien. Neuro-ohjelman tutkimushankkeessa tutkitaan myös sitä, millä tavalla perinnölliset erot vaikuttavat vauvojen havaitsemistoimintojen kehittymiseen. Samoin perehdytään yksilöiden väliseen vaihteluun äidin ja lapsen vuorovaikutuksessa.

Tutkimushankkeen tulokset antavat uutta tietoa kasvojen havaitsemiseen liittyvistä tunnereaktioista ja niiden kehittymisestä. Hankkeesta saatava tieto edistää mahdollisuuksia ymmärtää normaalin sosiaalisen vuorovaikutuksen kannalta kriittisten havaintotoimintojen kehittymistä.

Lisätietoja
-tutkija Mikko Peltola, Tampereen yliopisto, p. (03) 3551 7967, mikko.peltola@uta.fi