"Tytöt menestyvät mutta uupuvat. Erityisesti tyttöjen riittämättömyyden tunteet lisääntyvät lukiossa. Lukioon siirtyneillä pojilla puolestaan lisääntyy kyyninen, negatiivinen suhtautuminen kouluun", kertoo tutkimusta johtava professori Katariina Salmela-Aro Jyväskylän yliopistosta. Tutkimus on toteutettu Suomen Akatemian oppimisen ja motivaation tutkimuksen huippuyksikössä ja seurattavana on ollut 1800 nuorta.

Tutkimuksessa on selvitetty erityisesti opiskelijoiden hyvin- ja pahoinvoinnin polkuja opintojen siirtymävaiheissa.  "Siirtymillä eri koulutusvaiheesta toiseen on tärkeä merkitys nuorten hyvinvoinnille ja nuoret tarvitsevat tukea näissä elämäntilanteissa.  Hyvä itsearvostus toimii suojaavana tekijänä", Salmela-Aro sanoo.

Salmela-Aron mukaan koulu-uupumus lukiossa vaikeuttaa siirtymää jatko-opintoihin, kun taas kouluinto ennustaa onnistunutta siirtymää seuraavan asteen opintoihin. "Tämä on tärkeä tulos, kun pohditaan keinoja, miten nopeuttaa nuorten siirtymistä jatkokoulutukseen ja työelämään."

Lääketieteen opiskelijoilla eniten opiskeluintoa

Ensimmäistä kertaa on tutkittu myös korkea-asteen opiskelijoiden opiskelu-uupumusta ja -intoa. Tutkimuksen aineistona on ollut 5200 opiskelijaa käsittävä Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön aineisto.  Tulokset osoittavat, että joka kymmenes korkea-asteen opiskelija on uupunut ja joka kolmannella on riski uupua. Myönteistä on kuitenkin se, että joka neljäs korkea-asteen opiskelija kokee opiskeluintoa. Eniten opiskeluintoa ja vähiten uupumusta kokevat lääketieteen opiskelijat.

"Opiskeluinto laskee opintojen edetessä, mikä herättää kysymyksen siitä, mitä korkea-asteen opinnoissa tapahtuu alkuvaiheen motivoituneille opiskelijoille. Opintojen aikainen optimismi ja sen lisääntyminen sekä hyvä itsearvostus ennustavat työnimua kymmenen vuotta myöhemmin, kun taas välttelevä strategia ennustaa työuupumusta", Katariina Salmela-Aro kertoo.

Koulu-uupumus on pitkittynyt kouluun liittyvä stressioireyhtymä, joka näkyy uuvuttavana väsymyksenä, kouluun liittyvinä kyynisyyden kokemuksina ja riittämättömyyden tunteina. Kouluinnolle taas on ominaista energisyys, omistautuminen ja uppoutuminen.

Peruskouluissa koulu-uupumusta aiheuttaa kielteinen kouluilmapiiri, joka ilmenee kiireisenä ja rauhattomana työskentelyilmapiirinä.  Koulun aikuisten ja erityisesti kouluterveydenhuollon tuki vähentää koulu-uupumusta. Opettajien myönteinen suhtautuminen ja motivointi tukevat lukiolaisia. Mitä enemmän lukiolaiset saavat myönteistä kannustusta opettajilta, sitä vähemmän koetaan koulu-uupumusta.

Lisätietoja:
Professori Katariina Salmela-Aro, Oppimisen ja motivaation tutkimuksen huippuyksikkö, Jyväskylän yliopisto, p. 050 4285319, katariina.salmela-aro@psyka.jyu.fi  tai katariina.salmela-aro@helsinki.fi
 

Suomen Akatemian viestintä
Tiedottaja Riitta Tirronen
p. (09) 7748 8369, 040 828 1724
riitta.tirronen(at)aka.fi