Yliopistot vaikuttavat monin tavoin alueiden kilpailukykyyn
Document Actions
Laaja tutkimus sisältää mielenkiintoisia havaintoja yliopistojen roolista nyky-yhteiskunnassa ja vaikutuksesta alueiden, teknologian ja yritysten kilpailukykyyn. Yhtä mallia ei ole, vaan yliopistot toimivat hyvin erilaisissa ja ainutkertaisissa ympäristöissä, kukin omassaan.
Kyseessä on Suomea koskevien osuuksien yhteenveto mittavasta paikallisten
innovaatioympäristöjen tutkimuksesta, jonka neljässä maassa toimivat
yliopistot toteuttivat yhteistyönä. Koko tutkimushanketta veti professori
Richard Lester Massachusetts Institute of Technology eli MIT:n
Industrial Performance Centeristä. Suomesta tutkimukseen osallistui Tampereen
yliopiston ja Teknillisen korkeakoulun tutkijoita professori Markku
Sotaraudan ja professori Eila Järvenpään johdolla. Kaikkiaan
tutkimuskohteena oli 23 aluetta kuudessa maassa. Tekes rahoitti Suomen
osuuden tutkimusta.
”Tutkimuksen keskeisin tulos on, että yliopistoilla ei ole yhtä oikeaa tapaa
tai mallia vaikuttaa alueiden, teknologian tai yritysten kilpailukykyyn.
Yliopistoilla on useita erilaisia rooleja taloudellisessa kehityksessä.
Erittäin monissa tapauksissa koulutus on edelleen yliopiston tärkein tapa
vaikuttaa yhteiskunnalliseen kehitykseen”, professori Markku Sotarauta
sanoo.
”Toinen tärkeä tapa on yliopistojen toiminta ”tulkitsevan tilan” alustana.
Tulkitsevissa tiloissa alueen toimijat arvioivat alueen ja sen monien
toimintojen tilaa ja etsivät uusia tulevaisuuden kehityskulkuja. Yliopistojen
rooli taloudellisessa kehityksessä tulisi nähdä kokonaisvaltaisesta
näkökulmasta suoraviivaisen teknologian siirron ja osaamisen siirron sijaan”,
Sotarauta kuvailee.
Yliopistoilla on monimuotoisia mahdollisuuksia vaikuttaa suoraan paikallisiin
innovaatioprosesseihin. Yliopistojen epäsuorat, välilliset vaikutuskanavat
ovat kuitenkin usein suoria vaikutustapoja tärkeämpiä. Yliopiston
vuorovaikutuksen luonne riippuu paljolti paikallisen tai alueellisen
elinkeinoelämän kehittymisen reiteistä. Tutkijoiden näkemyksen mukaan
yliopistojen tulisi lähestyä rooliaan strategisesti, kehittää paikallisten
olosuhteiden ja elinkeinojen ymmärrystään ja hakea siltä pohjalta
toimintatapojaan. Strateginen lähestymistapa paikallisiin olosuhteisiin ja
elinkeinoelämään on myös yhteensopiva yliopiston laadun ja menestyksen
kehittämisen kanssa, kuten tutkijoiden lukuisat esimerkit osoittavat.
”Tutkimus tarjoaa hyvän pohjan yliopistojen kolmannen tehtävän eli
yhteiskunnallisen toiminnan mukaisen strategian kehittämiseksi. Erityisesti
tässä tulee esiin yhteistyön tiivistäminen elinkeinoelämän kanssa”, johtaja
Markus Koskenlinna Tekesistä sanoo
”Lisäksi projektin sivutuotteena Yhdysvaltoihin syntyi Suomen
innovaatioympäristöä tuntevien kansainvälisten innovaatiotutkijoiden verkosto
niistä MIT:n tohtoriopiskelijoista, jotka kävivät tutkimuksen aikana Suomessa
tutustumassa alueisiin ja kohdeteknologioihin. Kyseiset henkilöt ovat nyt
valmistuttuaan sijoittuneet useisiin eri yliopistoihin opettajina ja
professoreina”, Koskenlinna kertoo.
Tekesin teknologiakatsaus 214/2007: Innovation, Universities, and the
Competitiveness of Regions 214/2007
Lisätietoja
Markus Koskenlinna
Tekes
p. 010 60 55820
markus.koskenlinna(ät)tekes.fi
Markku Sotarauta
Tampereen yliopisto
p. 040 523 3517
markku.sotarauta(ät)uta.fi