Innovaatiot ovat kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnettyä tietoa ja osaamista. Ne ovat uudistumisen, talouskasvun, kilpailukyvyn ja hyvinvoinninkin moottoreita.

Tekesin tilaamassa tutkimuksessa VTT:n tutkijat selvittivät innovaatioiden tunnuspiirteitä, syntyä ja kehitystä eri toimialoilla ja eri näkökulmista haastattelemalla innovatiivisia yrityksiä. Taustalla oli VTT:n innovaatiotutkijoiden useiden vuosien työ merkittävien suomalaisten innovaatioiden kartoittamiseksi.

”Halusimme selvittää, miten innovaatiot ja innovaatioteoriat todellisuudessa kohtaavat toisensa, ja voidaanko toteutuneita innovaatioita tulkita innovaatioteorioiden kautta. Annoimme VTT:n tutkijoiden tehtäväksi kartoittaa, mistä innovaatiot tulevat ja mikä on tutkimus- ja kehitystyön rooli ja tehtävä innovaatioiden aikaansaamisessa”, Tekesin tutkimuspäällikkö Eija Ahola kuvaa työn lähtökohtia.

”Toivomme julkaisussa esiin nostettujen ja analysoitujen käytännön esimerkkien avaavan innovaatioteorioita niin, että teoriat kehittävät innovaatiotoimintaa suomalaisissa yrityksissä”,
Ahola sanoo.

Toimialojen erot näkyvät selvästi innovaatiotoiminnassa

”Innovaatioiden synnystä ja syntytekijöistä on erilaisia malleja 1940-luvulta lähtien. Uusimmat mallit korostavat innovaatioprosessin eri vaiheiden yhtäaikaisuutta ja sitä, että yritykset eivät tee enää kaikkea tutkimus- ja kehitystyötään itse vaan teettävät osan muilla”, VTT:n tutkimusryhmää vetänyt Jani Saarinen sanoo.

Innovatiivisuus näkyy yrityksissä kykynä ja haluna uudistaa itseään. Mahdollisuuksien hyödyntäminen sekä haasteisiin vastaaminen kuuluvat olennaisena osana sekä innovaatio- että yrittäjätoimintaan. Yrittäjyydessä on perimmiltään kysymys innovatiivisten mahdollisuuksien muuttamisesta liiketoiminnaksi.

Erot toimialojen kesken näkyvät selvästi innovaatiotoiminnassa. Toisilla sektoreilla uusia tuotteita - innovaatioita - tulee markkinoille muutaman kuukauden välein, kun taas toisilla syklit ovat huomattavasti pidempiä.

”Perinteisen teollisuuden innovaatiot, kuten jäänmurtajat, paperikoneet ja lumiaurat, ovat esimerkkejä suomalaisen insinööritaidon aikaansaannoksista, jotka ovat syntyneet tiedostetun ongelman tai tarpeen seurauksena. Niiden taustalla on syvällistä osaamista, uusien teknologioiden soveltamista, laajoja yhteistyöverkostoja ja uusia liiketoimintakonsepteja”, Saarinen kuvaa.

”Tiedepohjaisissa yrityksissä teknologian ja innovaatioiden taustalla on laajaa tutkimus- ja kehitystyötä, joka usein perustuu yliopistojen ja teknillisten korkeakoulujen viimeaikaisiin tutkimustuloksiin. Pitkät kehitys- ja kannattavuusajat ovat tunnusomaisia tiedepohjaisten toimialojen innovaatioiden synnylle. Tiedepohjaisia yrityksiä on paljon muun muassa kemian ja elektroniikan aloilla”, hän kertoo.

”Palveluinnovaatioiden tutkimus on nuorta, minkä vuoksi kaikkia niiden tunnusmerkkejä ei ole vielä tunnistettu. Palveluinnovaatioiden merkityksestä talouden kilpailukyvylle ollaan kuitenkin yksimielisiä”, Saarinen sanoo.

”Tietointensiivisten alojen innovaatiot ovat usein palveluja, jotka sisältävät paljon hiljaista tietoa. Julkista sektoria ei puolestaan ole perinteisesti nähty kovinkaan innovatiivisena, mutta esimerkiksi palvelu-, organisatorisia ja sosiaalisia innovaatioita tunnistettaessa mielikuva voi muuttua. Julkisen sektorin innovaatioiden taustalla onkin usein lainsäädäntö tai yhteiskunnalliset tarpeet, joita ratkotaan yhdessä yksityisen sektorin kanssa”, Saarinen summaa.

Viisi yhdistävää lainalaisuutta

VTT:n tutkijat summaavat yritysten haastattelut viiteen huomioon:

• Innovaatiot ovat ainutlaatuisia. Ei ole olemassa yhtä kaavaa, jolla syntyy menestyviä innovaatioita.
• Innovaatiot eivät synny ja kehity itsestään. Niin pienissä kuin isoissa organisaatioissa tarvitaan innostuneita ihmisiä viemään innovaatioprosessia eteenpäin. Vahvoista verkostoista sekä yhteistyöstä riippumatta innovaation kehitystyö on usein yhden tai muutaman henkilön henkilökohtaisen panostuksen ja sitoutumisen hedelmä.
• Monissa tapauksissa panostetaan liikaa tuotteen viimeistelyyn kaupallistamisen kustannuksella. Markkinoille tullessa innovaation ei tarvitse olla loppuun asti hiottu.
• Innovaatioprosessi tulisi ymmärtää laajempana eikä ainoastaan tuotekehitysprosessina. Innovaatioprosessiin liittyy paljon muitakin asioita kuin pelkkä tuotteen kehitys, kuten esimerkiksi oikeanlaisen yhteistyöverkoston muodostaminen, markkinointi, huollon ja palvelun liittäminen innovaatioon sekä jatkuva parannus/kehitystyö.
• Innovaatiosta ei tule koskaan täysin valmista.

Lue lisää

Tekesin teknologiakatsaus 197/2007: Tutkimusmatka innovaatioihin

Innovaatioita käsitteleviä julkaisuja

Millainen on innovatiivinen yritys?

Miten innovaatiot syntyvät perinteisessä teollisuudessa?

Miten innovaatiot syntyvät tiedepohjaisissa yrityksissä?


Lisätietoja

Eija Ahola
Tekes
puh. 010 60 55806
etunimi.sukunimi@tekes.fi

Jani Saarinen
Nina Rilla
VTT
etunimi.sukunimi@vtt.fi