Tiedebarometri 2007 -tutkimus luotaa suomalaisten suhdetta ja suhtautumista tieteeseen laajaan, valtakunnalliseen kyselyaineistoon perustuen. Tutkimuksen on teettänyt Tieteen tiedotus ry, joka on Tiede-lehden julkaisija.

Tiede kiinnostaa enemmän kuin sitä tarjoillaan

Tiedettä, tutkimusta ja teknologiaa seuraa kiinnostuneena selkeä enemmistö suomalaisista (63 % / 21 % ei seuraa). Kiinnostus on pysynyt lähes samana 2000-luvun alusta. Sukupuoli ja ikä vaikuttavat kiinnostukseen verraten vähän, mutta miehet ja nuoret ovat tieteestä hieman kiinnostuneempia kuin naiset ja vanhemmat henkilöt. Kouluttautuminen sen sijaan selkeästi lisää kiinnostusta tieteeseen.

Kiinnostavimmat alat ovat suomalaisten mielestä ympäristön tilan tutkimustieto, lääketiede sekä tieteen kehitys, uudet tulokset ja keksinnöt. Kukin ala kiinnostaa noin 70 prosenttia suomalaisista, kun taas tiedepolitiikasta on kiinnostunut vain yksi neljästä. Kiinnostus yhtä alaa kohtaan lisää kiinnostusta myös muita aloja kohtaan. Lääketiede ja geenitutkimus kiinnostavat naisia huomattavasti enemmän kuin miehiä. Miehet puolestaan ovat kiinnostuneempia tietotekniikasta ja avaruustutkimuksesta kuin naiset.

Peräti kolme neljäsosaa suomalaisista haluaa, että tiedotusvälineet tarjoavat nykyistä enemmän tietoa tieteestä. Tietoa haetaan merkittävästi enemmän internetistä ja tietoverkoista kuin 2000-luvun alussa. Myös aikakauslehdet mainitaan aiempaa useammin. Yleisimmät tiedetiedon lähteet ovat joukkoviestimet, internet ja tietoverkot, oma työ ja koulutus sekä yleisaikakauslehdet.

Luottamus tieteeseen vahvaa

Tieteen julkisuuskuva ja yhteiskuntasuhteet ovat tulosten perusteella ilmeisen hyvässä kunnossa. Tiede saa osakseen sekä instituutiona että nimettyinä organisaatioina sangen suurta luottamusta, joka on säilynyt vakaana 2000-luvun. Kaikki tiedettä ja tutkimusta koskevat arviointikohteet kohoavat tulosten kärkipäähän. Yliopistoihin ja korkeakouluihin luotetaan yhtä paljon kuin puolustusvoimiin. Myös tieteen etiikkaa ja moraalia koskevat arviot ovat myönteisiä ja parantuneet merkittävästi 2000-luvun alusta. Suomalaista tutkimusta pidetään varsin riippumattomana ja puolueettomana.

Tieteen julkkikset monelle nuorelle vieraita

Geenitutkija Leena Peltonen-Palotie on ylivertaisesti tunnetuin suomalainen tutkija. Linus Torvalds yltää toiselle sijalle ja Esko Valtaoja kolmanneksi. Kolme neljäsosaa Peltonen-Palotien maininneista on naisia, kun taas Torvaldsin mainitsevat useammin miehet. Listan kärkisijat ovat pysyneet samoilla henkilöillä, ja nimeäminen on entistä enemmän keskittynyt heihin. Nuoret nimeävät tutkijoita huomiota herättävän heikosti. Nykytieteemme saavutuksista merkittävimpinä pidetään ksylitolia ja geenitutkimuksen tuloksia.

Kuva tieteen tilasta myönteinen, mutta entistä epäröivämpi

Suomalaisten yleiskuva tieteen tilasta on myönteinen ja tiedettä arvostava, mutta epäröiviä vastauksia on aiempaa enemmän. Lähes kolme neljästä pitää tieteen tilaa hyvänä ja vain kolme prosenttia huonona. Yli puolet pitää yliopistojemme kansainvälistä kilpailukykyä hyvänä (12 % huonona).

Lähes 80 prosenttia on sitä mieltä, että maamme tieteelle ja tutkimukselle on ominaista tehokkuus ja korkea ammatillinen osaaminen. Maamme tutkimustoiminnassa viime vuosina tapahtuneen kehityksen kokee myönteiseksi 43 prosenttia (kielteiseksi 9 %), ja yhtä moni suhtautuu myönteisin odotuksin tieteen tuleviin kehitysnäkymiin (kielteisesti 7 %). Tieteen kehitysnäkymiin myönteisesti suhtautuvia on kuitenkin aiempaa vähemmän.

Tieteen kykyyn tuottaa luotettavia tuloksia uskotaan merkittävän laajasti (uskoo 57 %/ei usko 9 %). Kuitenkin vain 28 prosenttia uskoo siihen, että tutkimus suuntautuu olennaisiin ja tärkeisiin asioihin (17 % ei usko, epäröiviä peräti 55 %). Kolme neljästä pitää perustutkimusta elintärkeänä ja kaiken soveltavan tutkimuksen edellytyksenä, vaikka siitä ei saada taloudellista hyötyä (vastustaa 9 %). Tutkimuksen myös ymmärretään tarvitsevan resursseja.

Politiikassa ei hyödynnetä riittävästi tutkimustietoa

Kaksi kolmesta vastaajasta on sitä mieltä, että poliittisessa päätöksenteossa hyödynnetään aivan liian vähän tieteelliseen tutkimustietoon perustuvaa tietoa. Käsitys on hieman yleistynyt 2000-luvun kuluessa.

Vastaajat suhtautuvat realistisen toiveikkaasti tieteen kykyyn ratkaista ihmiskunnan ongelmia. Arvioissa ei ole tapahtunut suuria muutoksia yleisesti tai väestöryhmien välillä. Suurin yksimielisyys vallitsee tieteen kyvystä auttaa ihmiskuntaa sairauksien voittamisessa (86 %/ 7 %).

Ympäristön tilaan liittyvät odotukset polarisoituvat melko paljon. Väittämään ”ilmastomuutoksen eteneminen on todellinen ja vakava uhka, joka vaatii poliittisilta päättäjiltä tehokkaita toimia” yhtyy 87 prosenttia vastaajista. Se on koko laajan tutkimusaineiston yksimielisin kannanotto (6 % torjuu). Mielipiteet siitä, voidaanko tieteen avulla pysäyttää tai jarruttaa ilmastonmuutosta, kuitenkin jakautuvat (uskoo 36 %/ei usko 40 %). Energiakysymysten ratkaisemisen mahdollisuuksiin suhtaudutaan hieman myönteisemmin.

Työttömyyden poistamiseen tieteen avulla ei juurikaan uskota (uskoo 13 %/ ei usko 58 %). Myös tieteen mahdollisuuksiin rauhan edistäjänä ja sotien tai kriisien ratkaisijana suhtaudutaan epäuskoisesti (17 %/ 56 %). Demokratian, ihmisoikeuksien ja tasa-arvon edistäminen on vastaajien mielestä paljolti tieteen ulottumattomissa (19 %/46 %).

Näin tutkittiin

Tutkimuksen on teettänyt Tieteen tiedotus ry, joka on Tiede-lehden julkaisija. Tutkimuksen on toteuttanut Yhdyskuntatutkimus Oy. Vastaava tutkija ja raportin laatija on Pentti Kiljunen. Tutkimus on tehty aikaisemmin vuosina 2001 ja 2004. Tutkimusaineisto luovutetaan Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon (FSD, Tampereen yliopiston yksikkö).

Tiedebarometri 2007:n aineisto kerättiin kirjallisena kyselynä kesällä 2007. Kohdehenkilöt edustavat koko maan (pl. Ahvenanmaa) 18–70-vuotiasta väestöä. Kyselylomake lähetettiin 3 000 henkilölle, jotka poimittiin satunnaisesti väestön keskusrekisteristä. Analyysikelpoisen lomakkeen palautti 1 078 henkilöä.

Tiedebarometri 2007