Tutkimuksen kohteena ollut pieni yhden emäsyksikön muutos kromosomissa 8 aiheuttaa ainoastaan hieman suurentuneen riskin sairastua syöpään, mutta 75 prosenttia eurooppalaisista ja lähes kaikki afrikkalaista alkuperää olevat henkilöt kantavat perimässään riskiä kohottavaa muotoa.

Muutos on yleisyytensä vuoksi tärkeä syövänaiheuttaja väestötasolla. Yksilötasolla geenimuutos ei aiheuta merkittävää alttiutta, koska elintavoilla pystytään usein vahvasti vaikuttamaan tautialttiuteen. Paksusuolisyöpä on kolmanneksi yleisin syöpä maailmassa ja keskeinen syöpäkuolleisuuden aiheuttaja.

Vaihtelumekanismi aktivoi syövän säätelyreittejä

Paksusuolisyöpäriskiä lisäävä muutos sijaitsee säätelyalueella, jossa se muuttaa paksusuolisyövän synnylle keskeisen säätelytekijän sitoutumispaikkaa. Riskimuodon osoitettiin vahvistavan säätelytekijän sitoutumista syöpäsoluissa, mikä johtaa syövän kannalta keskeisten säätelyreittien aktivoitumiseen. Muuttuneen geeninsäätelyn vaikutukset solunjakautumiseen välittyvät todennäköisesti MYC-syöpägeenin kautta, joka on yksi tunnetuimmista syövässä yliaktiivisista geeneistä.

Yhden emäsyksikön muutokset ovat ihmisen perimässä yleisimmin esiintyviä vaihtelevia kohtia.  Yksilöiden välisiä muutosten eroja voidaan tutkia perimänlaajuisesti DNA-sirutekniikalla, ja tämä menetelmä on suuresti helpottanut monitekijäisten tautien geneettisen taustan selvittämistä. Tällä hetkellä ihmisen perimästä on tunnistettu jo yli 400 kohtaa, jotka liittyvät suurentuneeseen riskiin sairastua yleisiin tauteihin kuten syöpään, diabetekseen sekä sydän- ja verisuonitauteihin.

Monitieteellinen tutkimus

Tutkimus vahvistaa teoriaa, jonka mukaan ihmisen alttius sairauksille selittyy osittain eroista perimän säätelyalueissa ja geenien ilmentymisessä. Biologisen mekanismin selvittäminen lisää ymmärtämystä paksusuolisyövän synnystä ja luo uutta pohjaa syöpäkasvaimien kehittymisen estämiseksi tehtävälle työlle.
Paitsi periytyvä kasvainalttius, myös geenien säätelyn tutkiminen on suomalaisen tutkimuksen erityisiä vahvuusalueita, ja Aaltosen ja Taipaleen tutkimusryhmät löysivätkin helposti toisensa. Aaltosen ja Taipaleen johtamassa tutkimuksessa oli mukana molekyylibiologeja, lääkäreitä ja tietojenkäsittelytieteen tutkijoita Suomesta ja Englannista. Tutkimuksessa on käytetty muun muassa professori Esko Ukkosen johtaman Algoritmisen data-analyysin huippuyksikön kehittämää EEL-tietokoneohjelmaa.
Tutkimusta rahoittivat Suomen Akatemia, EU, Sigrid Juseliuksen säätiö ja Syöpäsäätiö.  

Tutkimuksen tulokset julkaistaan arvovaltaisessa Nature Genetics -lehdessä. www.nature.com/ng/ DOI 10.1038/ng.406

Lisätietoja:
• akatemiaprofessori Lauri Aaltonen, Helsingin yliopisto, p. 050 5846 763
sp. lauri.aaltonen@helsinki.fi
• akatemiaprofessori Jussi Taipale, Helsingin yliopisto,
sp jussi.taipale@helsinki.fi

Suomen Akatemian viestintä
tiedottaja Leena Vähäkylä
p. (09) 7748 8327
leena.vahakyla@aka.fi