Ohessa neljä tiedotetta
- Uusi tutkimusohjelma edistämään lasten ja nuorten hyvinvointia
- Verkosta apua lasten käytösongelmien hoitoon
- Miten erilaiset kaupunkiympäristöt vaikuttavat lasten liikkumisaktiivisuuteen?
- Lapset vaikuttavat kertomalla omasta hyvinvoinnistaan

............

Uusi tutkimusohjelma edistämään lasten ja nuorten hyvinvointia

Suomen Akatemia on käynnistänyt Lasten ja nuorten hyvinvointi ja terveys (SKIDI-KIDS) -tutkimusohjelman, jossa tutkitaan lasten ja nuorten hyvinvointia ja terveyttä edistäviä toimintamalleja ja suojaavia tekijöitä, lasten ja nuorten terveyden ja hyvinvoinnin ongelmia, riskejä ja niiden hoitoa sekä lasten ja nuorten kasvun ympäristöjä. Ohjelma pyrkii myös luomaan työkaluja tietoon perustuvan yhteiskunnallisen keskustelun käymiseksi, poliittisen päätöksenteon tueksi ja tutkimustulosten hyödyntämiseksi.

Ohjelmassa on kolme teema-aluetta: lapsuuden kasvuympäristöt, palvelujärjestelmät ja lasten terveyden ja terveyden edistämisen haasteet. Näiden lisäksi tutkimusohjelman läpileikkaavana teemana on eriarvoistumisen ja syrjäytymisen syihin perehtyminen.

Lapsuus käsittää tässä tutkimusohjelmassa elämänkaaren alkuosan lapsen syntymästä murrosikäkehityksen loppuun saakka. Vaikka murrosikäkehitys ajoittuukin yksilöllisesti, katsotaan sen pääsääntöisesti päättyvän noin 18 vuoden iässä.

Tutkimusohjelman tuottama tieto auttaa ymmärtämään ja kehittämään lasten ja lapsiperheiden hyvinvointia monilla tasoilla, kuten perheen arjessa sekä suhteessa päättäjiin ja palvelujärjestelmiin. Ohjelma pyrkii myös luomaan hyvinvoinnin mittaamiselle yksinkertaisia ja toimivia välineitä. Tutkimusohjelman avulla kehitetäänkin uusia, monimuotoisia tutkimusmenetelmiä, joiden avulla lapsen oma ääni ja omat näkemykset saadaan esille hyvinvointi- ja terveystutkimuksessa. Osassa hankkeita  lapset osallistuvatkin mukaan  aktiivisina toimijoina.

Akatemia toteuttaa ohjelman yhteistyössä opetusministeriön ja kanadalaisen tutkimusrahoittajan kanssa (Canadian Institutes of Health Research, CIHR). Ohjelma rahoittaa vuosina 2010-2013 yhdeksää konsortiota eli tutkimusyhteistyöhanketta ja kahdeksaa yksittäistä tutkimushanketta. Akatemian rahoitusosuus on 8,5 miljoonaa euroa ja opetusministeriön
575 000 euroa.

Lisätietoja ohjelmasta antaa ohjelmapäällikkö Jukka Reivinen, sp. jukka.reivinen@aka.fi tai p. 040 848 7964.

Suomen Akatemian viestintä
tiedottaja Leena Vähäkylä
p. (09) 7748 8327
leena.vahakyla@aka.fi

................

Verkosta apua lasten käytösongelmien hoitoon

Suomessa alkaa nelivuotiaiden lasten perheille suunnattu verkkopalvelu, jonka tavoitteena on tarjota vanhemmille keinoja omien kasvatustaitojensa kehittämiseen ja lastensa häiriökäyttäytymisen hallitsemiseen.

Kyseessä on  professori Andre Souranderin johtaman Turun yliopiston lastenpsykiatrian tutkimusryhmän hanke. Ryhmä valmistelee kanadalaisessa yliopistossa kehitetyn riskiryhmään kuuluvien lasten perheille suunnatun hoito-ohjelman koekäyttöä Varsinais-Suomessa. Voimaperheet - varhaislapsuuden käytöshäiriöiden ennaltaehkäisevä hoito-ohjelma (SFFC) on osa Suomen Akatemian Lasten ja nuorten hyvinvointi ja terveys (SKIDI-KIDS) -tutkimusohjelmaa.

Hankkeessa etsitään vastauksia muun muassa seuraaviin kysymyksiin: Voiko perhekeskeinen nettivalmennus ennaltaehkäistä varhaislapsuuden käytöshäiriöitä ja niistä myöhemmin aiheutuvia ongelmia? Olisiko ajasta ja paikasta riippumaton verkkokäyttöinen hoito- ja vertaistukiohjelma sopiva keino lähestyä käytöshäiriöisten lasten vanhempia, jotka tasapainottelevat arjessaan jatkuvan ajan- ja energianpuutteen kanssa? Istuuko verkkotuki osaksi suomalaista terveyspalvelujärjestelmää?

Palvelua käyttävä perhe toteuttaa arjessaan kymmenen viikon hoito- ja harjoitusohjelman, jonka edistymistä arvioidaan viikoittaisissa puhelinkeskusteluissa perhevalmentajan kanssa. Vanhemmilla on lisäksi mahdollisuus tukea toisiaan ja vaihtaa kokemuksiaan ohjelman etenemisestä. Anonyymi verkkohoito voi madaltaa osallistumisen kynnystä ja lievittää pelkoa leimautua ongelmaperheeksi.

Varhainen oireisiin puuttuminen on tärkeää, sillä lapsuuden käytöshäiriöt ovat kalliisti ja vaikeasti hoidettavia ongelmia. Ne ennakoivat aikuisiän mielenterveyden ja toiminnan säätelyn häiriöitä sekä päihteiden käyttöä. Lapsen käytöshäiriön tiedetään lisäävän myös vanhemman riskiä sairastua masennukseen.

Tutkimus toteutetaan Turun yliopiston ja tutkimukseen osallistuvien varsinaissuomalaisten kaupunkien yhteistyönä ja sitä johtaa lastenpsykiatrian professori Andre Sourander. Hoito-ohjelman on kehittänyt professori Patrick McGrath Dalhousien yliopistosta Kanadasta.

Lisätietoja antavat:
• professori Andre Sourander, andre.sourander@utu.fi,  p. (02) 333 7668
• erikoistutkija Katja Lampi, katja.lampi@utu.fi, p. (02) 333 7647
• erikoissuunnittelija Jukka Huttunen, jukka.huttunen@utu.fi,  p. (02) 333 7643
• erikoissuunnittelija Terja Ristkari,  terja.ristkari@utu.fi,  p. (02) 333 7398

Suomen Akatemian viestintä
tiedottaja Leena Vähäkylä
p. (09) 7748 8327
leena.vahakyla@aka.fi

.......

Miten erilaiset kaupunkiympäristöt vaikuttavat lasten liikkumisaktiivisuuteen?

Kids Out! Lasten ja nuorten liikkumisaktiivisuus erilaisissa kaupunkiympäristöissä -tutkimus tuottaa uutta tietoa kaupunkiympäristön suhteesta lasten ja nuorten fyysiseen aktiivisuuteen ja liikapainoon sekä kuvauksia fyysistä aktiivisuutta tukevasta kaupunkiympäristöstä. Hanke on osa Suomen Akatemian Lasten ja nuorten hyvinvointi ja terveys (SKIDI-KIDS) - tutkimusohjelmaa ja se on opetusministeriön rahoittama.

Tutkimuksessa kehitetään väline, jolla voidaan arvioida kaupunkiympäristöjä liikkumisaktiivisuuden näkökulmasta. Tutkimus laajentaa suomalaisen terveystieteen alaa koskemaan myös ympäristöä ja lisää vuorovaikutusta alan  kansainvälisen tutkimuksen kanssa.
Rakennettua ympäristöä koskevaan karttapohjaiseen paikkatietoaineistoon yhdistetään kouluikäisten fyysistä aktiivisuutta koskevaa tietoa ja heidän itsensä tuottamaa omaa elinympäristöään kuvaavaa kokemusperäistä tietoa Internet-pohjaisella pehmoGIS-menetelmällä.

Tutkimuksen kohdealueiksi valitaan yhdyskuntarakenteeltaan erityyppisiä alueita Suomesta ja mahdollisesti myös ulkomailta. Kohderyhmän muodostavat näillä alueilla sijaitsevien peruskoulujen 5. ja 8. luokkien oppilaat (noin 11- ja 14-vuotiaat). Ikäryhmävertailun avulla voidaan tutkia, vaikuttaako ympäristö eri tavoin lapsiin ja murrosikäisiin. 

Vain puolet nuorista liikkuu riittävästi

Noin viidennes suomalaisista nuorista on ylipainoisia. Murrosikäisten ylipainoisuus on kolminkertaistunut 30 vuodessa. Yksi syy tähän saattaa olla fyysisen aktiivisuuden väheneminen tuossa iässä. Lihominen ja vähäinen liikunta voivat johtaa myöhemmin muihin vakaviin kansanterveysongelmiin, kuten yleistyvään tyypin 2 diabetekseen.

Vaikka ohjattuun liikuntaan, kuten urheiluseuroihin osallistuvien lasten ja nuorten osuus on kasvanut viime vuosina, arviolta vain 40−50 prosenttia 12−14-vuotiaista liikkuu terveytensä kannalta riittävästi. Tähän mennessä tutkimukset eivät ole kuvanneet riittävän hyvin kouluikäisten kokonaisliikuntaa ja omaehtoista fyysistä aktiivisuutta, kuten koulumatkojen liikuntaa ja organisoimatonta vapaa-ajan liikkumista, jota lapset ja nuoret eivät miellä ”liikunnan harrastamiseksi”. Erityisen vähän on tutkittu fyysisen aktiivisuuden ja rakennetun ympäristön yhteyksiä. Myös tiedot fyysistä aktiivisuutta edistävien interventioiden vaikutuksista ovat niukkoja.

 
Lisätietoja antavat:
• Ari Hynynen, TkT, professori, Tampereen teknillinen yliopisto, Arkkitehtuurin laitos, EDGE laboratorio, Seinäjoen yksikkö (hankkeen vastuullinen johtaja, osatutkimus 1), puh 040 839 8643, email ari.hynynen@tut.fi
• Marketta Kyttä, FT, johtava tutkija, Aalto-yliopisto, Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutuskeskus (osatutkimus 2), puh 050 512 4583, email marketta.kytta@tkk.fi
• Tommi Vasankari, LT, tutkimusprofessori, johtaja, UKK instituutti (osatutkimus 3)
puh 040 505 9157, email tommi.vasankari@uta.fi

 
Suomen Akatemian viestintä
tiedottaja Leena Vähäkylä
p. (09) 7748 8327
leena.vahakyla@aka.fi

.....

Lapset vaikuttavat kertomalla omasta hyvinvoinnistaan

Lapset pääsevät osallistumaan heistä tehtävään tutkimukseen kertomalla omasta hyvinvoinnistaan. Lapset kertovat hyvinvoinnistaan – Kuka kuuntelee? (TelLis)
-tutkimushankkeen tavoitteena on päästä mahdollisimman lähelle lapsen kokemaa ja kertomaa hyvinvointia. Hanke on osa Suomen Akatemian Lasten ja nuorten hyvinvointi ja terveys (SKIDI-KIDS) -tutkimusohjelmaa.

Tutkimuksen lähtökohtana on ajatus siitä, että lasten kokeminen, eläminen ja maailmassa oleminen on kokonaisvaltaista. Tavoitteena on selvittää, mitä lapset kertovat hyvinvoinnistaan, miten heitä kuullaan ja miten lasten hyvinvointia voidaan edistää kehittämällä kerronnan käytäntöjä lasten arkielämässä.

Lapset kertovat paitsi sanallisesti myös toimimalla, valokuvaamalla ja leikin sekä sadutusmenetelmällä kerättyjen kertomusten välityksellä. Tutkimus kohdistuu lasten kokemaan ja kertomaan hyvinvointiin erilaisissa arjen kasvuympäristöissä: kotona, koulussa ja päivähoidossa. Lapsen osallisuus on tutkimuksessa erityinen eettinen, sisällöllinen ja menetelmällinen haaste. Menetelmä edistää lasten hyvinvointia ja edesauttaa aikuisia ymmärtämään lasten elettyä ja koettua hyvinvointia.

Projektin tuloksena tuotetaan tietoa lasten koetusta hyvinvoinnista. Siinä nostetaan esiin kerronnan merkityksellisyyttä. Lisäksi jatketaan kerronnan menetelmien kehittelyä sekä lapsiin liittyvään tutkimukseen että käytännön työvälineeksi lasten arkielämään - kotiin, päiväkotiin, kouluun ja poliittiseen päätöksentekoon.

Hanke on Oulun ja Helsingin yliopistojen välinen konsortio eli yhteistutkimus. Tutkimusryhmät työskentelevät yhdessä tavoitteenaan saada tietoa lasten hyvinvoinnista sekä kehittää kerrontaa menetelmänä. Näin kertominen muuttaa ja kehittää toimintakäytäntöjä lasten hyvinvointia edistäviksi. Lisäksi hankkeessa on useita yhteistyökumppaneita eri maissa.

Lisätietoja antavat:
• professori Leena Syrjälä, konsortion johtaja, Oulun yliopisto, p. (08) 553 3687
• dosentti Eila Estola, osahankkeen johtaja, Oulun yliopisto, p. (08) 553 4211
• dosentti Liisa Karlsson, osahankkeen johtaja, Helsingin yliopisto, p. 045 13 567 13
• tutkijatohtori Anna-Maija Puroila, Oulun yliopisto, puh. (08) 553 4215

Suomen Akatemian viestintä
tiedottaja Leena Vähäkylä
p. (09) 7748 8327
leena.vahakyla@aka.fi