Suomen tieteen tila ja taso -raportin mukaan erityisesti viisi tutkimusjärjestelmän piirrettä korostuu verrattaessa Suomea muihin kehittyneisiin tiedemaihin. Myönteisiä piirteitä ovat tutkimus- ja kehittämistyön kansantuoteosuus ja yritysten tutkimus- ja kehittämisinvestoinnit, jotka molemmat ovat pysyneet 2000-luvun alussa saavutetulla korkealla tasolla, sekä yritysten tiivis yhteistyö tutkimuslaitosten ja yliopistojen kanssa, tutkijoiden määrä ja tieteellisten julkaisujen lukumäärä asukasta kohti. Huolestuttava piirre on tutkimus- ja kehittämistyön suppea ulkomainen rahoitus.

Raportissa analysoidaan Suomen tieteellistä tutkimusta ja tutkimusjärjestelmää eurooppalaisessa ja globaalissa toimintaympäristössä, arvioidaan niiden tilaa ja tasoa erilaisten indikaattoreiden ja vertailujen avulla sekä esitetään analyysien ja arviointien pohjalta Suomen tieteellisen tutkimuksen ja tutkimusjärjestelmän kehittämissuuntia. Tieteellisen tutkimuksen tilaa – vahvuuksia, heikkouksia, mahdollisuuksia ja uhkia – tarkastellaan Suomen Akatemian neljän toimikunnan kautta. Toimikunnat kattavat kaikki tieteenalat.

1990-luvun puolivälissä hallituksen tieteeseen suuntaama lisärahoitus nosti Suomen tutkimuspanoksen osuuden bruttokansantuotteesta 2,3 prosentista 3,4 prosenttiin ja Suomi siirtyi tutkimusrahoituksessa maailman kärkijoukkoon. Tämä mahdollisti merkittävien uusien avausten toteuttamisen niin tieteessä kuin teknologisessa kehittämisessä. 2000-luvun alku oli tiede- ja teknologiapolitiikan ja kansainvälisen aseman vakiinnuttamisen aikaa. 2000-luvun lopulle leimallista ovat tutkimusjärjestelmän voimakas rakenteellinen kehittäminen ja tehostamispyrkimykset.

Suomen tutkimus- ja kehittämistyön rahoitus bruttokansantuotteeseen suhteutettuna on pysytellyt kansainvälisesti korkealla tasolla.  Tutkijoiden määrä on kasvanut erityisesti yliopistoissa, mutta myös yrityssektorilla. Suomen 2000-luvun alussa saavuttama ylivoimainen kärkisija tutkijaintensiivisyydessä maailmassa ei ole uhattuna viime vuosien lievän taantumisen jälkeenkään.

Merkkejä huolestuttavasta kehityksestä näkyvissä

Suomen tieteessä on nähtävissä huolestuttavia piirteitä, joihin Suomen Akatemian julkaisema raportti kiinnittää huomiota. Raportin mukaan muun muassa tutkijoiden vierailut ja työskentelyt ulkomailla sekä tieteellisten artikkelien lukumäärät ovat vähentyneet. Erittäin merkittävänä muutoksena voidaan pitää sitä, että tieteellisen merkittävyyden ja laadun mittareina pidettävät julkaisujen viittaukset ovat laskusuunnassa. Tällä mittarilla mitattuna Suomen tieteellisen tutkimuksen laatu on vain OECD-maiden keskitasoa ja pohjoismaisessa tarkastelussa selvästi heikoin.

Meneillään olevaan kehitykseen vaikuttava tekijä voi raportin mukaan olla se, että Suomen tutkimusrahoituksessa sekä tiede- ja teknologiapoliittisessa keskustelussa on vahvasti soveltavaan tutkimukseen kannustavia piirteitä. Yliopistoissa tehdään suhteettoman paljon soveltavaa tutkimusta ja kehittämistyötä perustutkimuksen kustannuksella. Viime vuosina hallituksen keskeiset politiikka-asiakirjat ovat olleet teknologis-taloudellispainotteisia ja sivuttaneet tieteellisen tutkimuksen. Muita tekijöitä voivat olla tutkijakoulutettaviin painottuva tutkijakunnan rakenne, tieteellisen infrastruktuurin rapistuminen, tutkimusjärjestelmän vähäinen kansainvälistyminen sekä rahoitusta ohjaavien periaatteiden ja tieteellisen johtajuuden puutteet.

Suomeen saatava kansallinen tiedestrategia

Raportin tuloksiin nojaten Suomen Akatemia esittää, että Suomen tieteellisen tutkimuksen tuloksellisuuden ja laadun kehittämiseksi on laadittava kymmenvuotinen kansallinen tiedestrategia.

Raportissa esitetään yhteensä 14 kehittämiskohdetta. Nämä kattavat Suomen tutkimusjärjestelmän kansainvälistämisen, tohtorikoulutuksen ja tutkijanuran, luovat tutkimusympäristöt ja yhteistyön, tutkimuksen infrastruktuurin sekä tieteen aseman yhteiskunnassa.

Suomen Akatemian pääjohtaja Markku Mattila nostaa esille erityisesti tutkimuksen infrastruktuurit. ”Kansallisessa infrastruktuuritiekartassa arvioitujen investointien toteuttaminen vuoteen 2016 mennessä on välttämätöntä. Suomeen on luotava tieteellisten infrastruktuurien koordinoitu rahoitusjärjestelmä”, pääjohtaja Mattila sanoo.

Suomen tieteen tila ja taso 2009 -raportin laadintaan osallistui yli 400 asiantuntijaa. Raportti ja sen tiivistelmä ovat saatavilla pdf-muodossa Akatemian verkkosivuilla www.aka.fi/julkaisut ja niitä voi tilata osoitteesta viestinta(at)aka.fi. Raportin keskeiset taulukot sekä toimikuntakohtaiset tiedotteet löytyvät Akatemian verkkosivuilta osoitteesta Tiede yhteiskunnassa > Tutkimuksen arviointi > Suomen tieteen tila ja taso.

Lisätietoja antavat: Suomen Akatemian pääjohtaja Markku Mattila, p. (09) 7748 8210, arviointi- ja kehittämistoiminnan johtaja Paavo Löppönen, p. (09) 7748 8358, ja johtava tiedeasiantuntija Annamaija Lehvo, p. (09) 7748 8404.

Suomen Akatemian viestintä
Viestintäjohtaja Maj-Lis Tanner
p. (09) 7748 8347
maj-lis.tanner(at)aka.fi