Koska kliininen työ kuuluu oleellisesti kliiniseen tutkimukseen, tarvitaan rakenteellisia toimenpiteitä myös siihen, että tutkimus- ja kliininen työ voidaan tulevaisuudessa tehokkaasti yhdistää, arvioi paneeli. Tutkimusrahoituksen pohjaa tulisi laajentaa pitkäjänteisesti ja rahoituksen saannin tulisi pääsääntöisesti perustua tutkimusansioihin. Yliopistosairaaloiden tutkimuksen johtamiselle on luotava selkeä strategia niin, että tutkimuksen asema vakiintuu toiminnan kaikilla tasoilla. Eri yksiköiden tulisi pyrkiä yhdistämään voimiaan muun muassa tutkimusinfrastruktuurin ja teknologiansiirron osalta niin, että resurssien hyödyntäminen olisi tehokasta.

Tutkijaliikkuvuutta tulisi parantaa ja liikkuvuutta rajoittaviin rakenteisiin puuttua. Molemmille sukupuolille on luotava yhtäläiset mahdollisuudet menestyä kliinisellä tutkijanuralla. Hallinnollisia rakenteita on muutettava byrokratian vähentämiseksi. Paneeli myös esittää, että tämän arvioinnin suositusten toteuttamisen seurantaa varten yksiköiden kannattaisi luoda työkalu tehtyjen toimenpiteiden onnistumisen arvioimiseksi.

Arviointipaneeli toteaa raportissaan, että kliininen tutkimus on molemmissa maissa

kansainvälisesti korkeatasoista. Molemmat maat sijoittuvat kansainvälisessä vertailussa

keskitason yläpuolelle ja jotkut suurimmista yksiköistä lähelle maailman huippua.

Vaikka Suomen ja Ruotsin kliinisessä tutkimuksessa ja terveydenhuollossa onkin

paljon eroavaisuuksia, paneeli havaitsi evaluoinnissa hämmästyttävän paljon yhtäläisyyksiä

maiden välillä.

Arviointipaneeli listaa raportissaan useita seikkoja, joihin molemmissa maissa tulisi

kiinnittää erityistä huomiota, jotta kliinisen tutkimuksen taso pystytään säilyttämään

kansainvälisesti korkealla tasolla. Julkaisumäärät eivät kummassakaan maassa ole viime

vuosina kasvaneet, tutkijanura ei houkuttele nuoria tutkijoita, akateemisen tutkimuksen

ja kliinisen työn yhdistäminen on vaikeutunut ja teknologiansiirto ei ole

kauttaaltaan vakiintunutta toimintaa.

Arviointiin osallistuivat Suomessa Helsingin, Kuopion, Oulun, Tampereen ja

Turun yliopistojen lääketieteelliset tiedekunnat ja Ruotsissa Lundin, Uumajan ja

Uppsalan yliopistojen lääketieteelliset tiedekunnat, Linköpingin yliopiston terveystieteellinen

tiedekunta, Karoliininen Instituutti ja Göteborgin yliopiston Sahlgrenska

Akademin sekä vastaavat yliopistosairaalat.

Raportti on luettavissa Suomen Akatemian verkkosivulla http://www.aka.fi/Tiedostot/Tiedostot/Julkaisut/05_09%20Clinical%20Research.pdf
tai sen voi tilata sähköpostilla viestinta@aka.fi.

Lisätietoja antavat

-          Suomen Akatemian terveydentutkimuksen toimikunnan puheenjohtaja, professori Kalervo Väänänen, Turun yliopisto, sp. kalervo.vaananen@utu.fi

-          Tiedeasiantuntija Sara Illman, Suomen Akatemia, p. (09) 7748 8294, sp. sara.illman@aka.fi

Suomen Akatemian viestintä

tiedottaja Leena Vähäkylä

p. (09) 7748 8327

leena.vahakyla@aka.fi