Professori Heikki Lyytisen johtamassa tutkimuksessa on selvitetty sitä, miten lukemisen ja kirjoittamisen oppimisessa ilmeneviä vaikeuksia on mahdollista ennakoida ja ennaltaehkäistä. Tutkimukseen osallistui 107 lasta, joiden jommalla kummalla vanhemmalla on dysleksia (lukivaikeus). Näiden lasten kehitystä seurattiin intensiivisesti syntymästä kouluikään. Vertailukohteena oli vastaavansuuruinen lapsiryhmä, jolla ei ollut perinnöllistä riskiä saada lukivaikeutta.

”Lapsista, joiden vanhemmalla oli lukemiseen ja kirjoittamiseen liittyviä vaikeuksia, puolella lukemaan oppiminen osoittautui muita haasteellisemmaksi. Näiden lasten kielellisen kehityksen epätyypillisyydet ilmaisivat riskin jo varhain ja pääsimme tutkimuksessa hyvin selville myös lukivaikeuksia ennakoivan kehityksen tyypillisestä kulusta”, professori Heikki Lyytinen Jyväskylän yliopistosta sanoo.

Lyytisen mukaan lukivaikeuksia ennakoivat merkit ilmenevät ensisijaisesti kahdella alueella – toisaalta viivästyneenä valmiutena havaita ja käsitellä mielessä puheäänen yksityiskohtia, toisaalta tuttujen visuaalisesti esitettyjen kohteiden nimeämisen hitautena. Lukemaan oppimisen ikää lähestyttäessä kirjainten nimien ja vastinäänteiden muistiin talletus on odotettua vaikeampaa.

”Lukutaidon saavuttaminen edellyttää näiltä lapsilta ikätovereita enemmän harjoittelua. Lisäksi haasteena on lukemisen automatisointi. Ilman sujuvaa lukutaitoa vaativan tekstin ymmärtämiseen ei riitä voimavaroja. Hidas lukija ei pysty tavoittamaan tekstikokonaisuutta, mitä juonessa pysyminen edellyttäisi. Sen vuoksi lukemisen ja kirjoittamisen virheettömyyden ohella on kiinnitettävä huomiota myös siihen, että pitkälauseinenkin teksti tulee ymmärretyksi”, Lyytinen korostaa.

Tietokonepeli avuksi harjoitteluun

Lukemaan oppimisen vaikeuksia voidaan merkittävästi vähentää harjoittelulla.  ”Ja sellaisella tavalla, joka on hauska myös lapselle, jolle oppiminen ei ole helppoa”, Heikki Lyytinen sanoo.

Ennaltaehkäisevään harjoitteluun on huippuyksikössä kehitetty tietokonepelinomaisia oppimisympäristöjä, jotka ovat kaikkien ilmaiseksi saatavilla internetissä. Niitä suositellaan lapsille, joilla on havaittavissa lukivaikeuden riski tai joille lukemaan oppiminen on jo osoittautunut ensimmäisellä luokalla vaikeaksi.

”Paras aika aloittaa harjoittelu on esiopetusiän loppuvaihe, mutta apua ehtii vielä saada koulun alettuakin.  Oppimistulos tehostuu, kun harjoitteita tehdään toistuvasti, enemmän kuin kerran päivässä ja kerrallaan lyhyinä pelijaksoina. Pelaamiskerran paras pituus on aika, jonka lapsi kokee hauskaksi.”  

Oppimisympäristön suunnittelussa on käytetty hyväksi monen tieteenalan tietämystä. Psykologian lisäksi mukana on mm. fonetiikan, matematiikan ja tietotekniikan asiantuntemusta. Näin oppimisympäristö on saatu tavanomaista opetuspeliä tehokkaammaksi.

Opetusministeriön rahoituksella on lisäksi tekeillä yhteistyössä Niilo Mäki Instituutin (NMI) tutkijoiden kanssa jatkuvasti kehittyviä, pelinomaisia harjoitteita sekä riskin tunnistuksen ja oppimisvaikeuksien havaitsemisen välineitä. Ne löytyvät samasta internet-osoitteesta www.lukimat.fi.

Oppimisympäristö osoitteessa www.lukimat.fi

Heikki Lyytisen haastattelu

Lisätietoja: 

Professori Heikki Lyytinen, Oppimisen ja motivaation huippuyksikkö, Jyväskylän yliopisto, p.  (014) 260 4400, heikki.lyytinen (at) psyka.jyu.fi
Suomen Akatemian Oppimisen ja motivaation huippuyksiköstä  

Suomen Akatemian viestintä
Tiedottaja Riitta Tirronen
p. (09) 7748 8369, 040 828 1724
riitta.tirronen (at) aka.fi