Menestyminen avoimessa ja dynaamisessa toimintaympäristössä vaatii toimintatapojen uudistamista ja rakenteiden kehittämistä sekä kokeiluja ja riskinottoa. Suomessa on tehtävä valintoja, jotka tukevat erikoistumista kilpailukykyisille vahvuusaloille. On kyettävä tunnistamaan lupaavia tutkimus-, osaamis- ja liiketoiminta-alueita. Suuret yhteiskunnalliset haasteet tulee ottaa aiempaa järjestelmällisemmin huomioon. Julkisen sektorin toimintakulttuuria on muutettava tavalla, joka parantaa laajojen kehittämistoimien toteutusta.

Kehittämisohjelma

Kehittämisohjelman toimien avulla saadaan aikaan nykyistä laadukkaampaa koulutusta ja tutkimusta, onnistuneita innovaatioita sekä uusia työpaikkoja ja kasvuyrityksiä. Ohjelmalla toteutetaan laaja-alaista innovaatiopolitiikkaa.

Tieteellisen tutkimuksen laadun parantamisella luodaan edellytykset onnistuneille sovelluksille. Yliopistojen ja tutkimuslaitosten merkitys tiedon, sivistyksen ja kulttuurin säilyttämisessä, siirtämisessä ja uudistamisessa on keskeinen. Korkeakouluille luodaan kannustimet yritysyhteistyöhön, ja osaamisen tehokasta hyödyntämistä edistetään. On luotava ei-teknologisia ja sosiaalisia innovaatioita, joiden aikaansaamisessa avainasemassa ovat kumppanuudet, käyttäjät ja asiakkaat. On parannettava kykyä muuntaa kaikkien osallistujien tietämys käytännön ratkaisuiksi ja uudeksi liiketoiminnaksi.

Tutkimus- ja innovaatiotoimintaa harjoittavien yritysten määrää pyritään kasvattamaan. Erillisen valmistelun pohjalta otetaan käyttöön yrityksille kohdennettu t&k-verokannustin. Julkisia yritys- ja innovaatiopalveluja kehitetään paremmin yritysten tarpeita vastaaviksi. Yksityisiä pääomasijoittajia rohkaistaan osallistumaan osaamisperustaisten yritysten rahoitukseen. Julkinen sektori edistää edelläkävijämarkkinoiden syntymistä ja hyödyntää julkisia hankintoja ja muita kysyntään vaikuttavia politiikkavälineitä. Säädösympäristö ja ohjausjärjestelmät tukevat tutkimus- ja innovaatiotoiminnan hyödyntämistä ja kokeiluja.

Kansainvälistyminen on koulutus-, tutkimus- ja innovaatiotoimintaa läpäisevä tavoite. KTI-toiminnan rahoitusta ja ohjausta kehitetään kansainvälistymistä tukevaksi. Korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten rekrytointikäytäntöjä on muutettava kansainvälisiä opiskelijoita, tutkijoita ja asiantuntijoita houkutteleviksi. Suomi toimii aloitteellisesti EU:n tutkimus- ja innovaatiopolitiikan uudistamisessa. EU-ohjelmien joustavuutta toimintaympäristön muutoksiin ja reagointia yritysten tarpeisiin tulee parantaa. Kansallisia ohjelmia ja kansallista rahoitusta avaamalla edistetään eurooppalaisen tutkimus- ja innovaatioalueen kehittymistä.

Arviointitoimintaa vahvistetaan ja kansainvälistetään. Arviointitulokset tulee hyödyntää nykyistä paremmin päätöksenteossa. Tekesin ja Suomen Akatemian kansainväliset arvioinnit sekä tutkijakoulujen ja strategisen huippuosaamisen keskittymien (SHOK) arvioinnit toteutetaan vuoteen 2013 mennessä.

Korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten ohjausta ja rahoitusta uudistetaan tavalla, joka tukee opetuksen ja tutkimuksen laadun parantamista, kansainvälistymistä, tutkimustulosten hyödyntämistä ja erikoistumista. Ammattikorkeakoulujen asemaa innovaatiojärjestelmässä selkeytetään. Valtion tutkimuslaitosten strategista ohjausta vahvistetaan. Hallituskauden alussa tehdään tutkimuslaitoskentän rakenteellista kehittämistä koskevat linjaukset. Tutkimuslaitoskentän rakenteelliseksi kehittämiseksi valmistellaan vuoteen 2020 ulottuva toimintaohjelma.

Osaamiskeskusohjelman (OSKE) toimintamalli uudistetaan. Luodaan tehokkaammat välineet ja yhteistyömallit erikseen tutkimus- ja innovaatiopolitiikkaa ja aluepolitiikkaa varten. SHOKien toimintaa vahvistetaan, ja niiden rahoituspohjaa laajennetaan. Tutkimusinfrastruktuureja varten perustetaan toimielin, joka valmistelee ja toteuttaa kansallista infrastruktuuripolitiikkaa. Valtioneuvosto päättää hallituskauden alussa kansallisen tietopolitiikan peruslinjauksista julkisten tietovarantojen hyödyntämisen edistämiseksi.

Väestön koulutustasoa nostetaan. Koulutustarpeisiin vastaamiseksi on laajennettava rekrytointipohjaa, kansainvälistettävä koulutusta ja parannettava koulutuksen laatua. Keskeistä on koulutuksen ja tutkimuksen korkeaan tasoon perustuva kansainvälistyminen sekä tutkijanuran houkuttelevuuden lisääminen. Yksityisen ja julkisen sektorin yhteistyölle luodaan toimivat rakenteet. Kannustetaan liikkuvuuteen sektoreiden välillä. Korkeakoulutusta koskevaa lainsäädäntöä muutetaan koulutusvientiä tukevaksi.

Rahoitus

Suomen tavoite on ylläpitää t&k-rahoituksen bkt-osuus 2010-luvulla 4 prosentissa. Julkisen panostuksen tulee olla 1,2 prosenttia bkt:stä. Neuvosto esittää raportissa tätä linjausta toteuttavan julkisen tutkimus- ja innovaatiorahoituksen lisäysohjelman. T&k-rahoitusta lisätään reaalisesti vähintään 4,0 prosenttia vuodessa. Tärkeimmät rahoituskohteet ovat tutkimuksen infrastruktuurit, perustutkimus ja tutkijanuran kehittäminen, kansainväliseen huippuun yltävät koulutus- tutkimus- ja innovaatiotoiminnan alat ja muut valitut painoalat, SHOK-toiminta ja kansainvälistäminen. Innovaatiorahoituksessa etusijalla ovat elinkeinoelämän vahvuusalojen ja yritysten kilpailukyvyn ja uudistumisen varmistaminen, kysyntä- ja käyttäjälähtöisen innovaatiotoiminnan ja sitä tukevien kokeilujen edistäminen sekä kasvuyritysten tukeminen.

Lisätietoja:

Pääsihteeri Ilkka Turunen, opetus- ja kulttuuriministeriö puh. 09 1607 7362

Pääsuunnittelija Kai Husso, työ- ja elinkeinoministeriö puh. 010 6063683

Pääsuunnittelija Tuomas Parkkari, opetus- ja kulttuuriministeriö puh. 09 1607 7223

Tutkimus- ja innovaatiopoliittinen linjaus 2011—2015: www.minedu.fi/OPM/Tiede/tutkimus-_ja_innovaationeuvosto/julkaisut/linjaus2011-2015.pdf

Tietoja neuvostosta ja sen linjauksista löytyy osoitteesta: www.minedu.fi/OPM/Tiede/tutkimus-_ja_innovaationeuvosto/