Valtiontalouden tarkastusviraston (VTV) raportissa Tekesin energia- ja ympäristöohjelmien tuloksia ja vaikutuksia ei ole mitattu kattavasti eikä niiden pitkää aikajännettä ole otettu huomioon. Vaikutuksia alihankkijaverkostoon ei ole huomioitu lainkaan ja yliopistoissa ja korkeakouluissa tehdyn tutkimuksen vaikutusta osaamisen laajaan kasvuun ei ole ymmärretty.

VTV lähtee virheellisestä olettamuksesta, jonka mukaan Tekesin rahoituksen vaikuttavuus ja rahoituksen tuottama taloudellinen hyöty voitaisiin kokonaisuutena saada selville rahoitusta saaneen yrityksen kehityksestä. Suurin osa työpaikoista ja liikevaihdosta syntyy kuitenkin rahoitusta saaneen yrityksen alihankinta- ja yhteistyöverkostoissa ja osaamisen myötä myös muissa yrityksissä. Syntyneiden työpaikkojen, liikevaihdon tai viennin määrää ei voida arvioida heti projektin päätyttyä, vaan yleensä vasta noin 5-10 vuoden kuluttua.

Sadan miljoonan euron sijoituksen tulosodotukset näyttävät lupaavilta

VTV:n arvioinnissa tarkasteltiin viittä energia- ja ympäristöalan ohjelmaa, joista yksi oli tuolloin vielä täysin ja kaksi osittain kesken. Tarkastuksen aikaan Tekes oli maksanut rahoitusta ohjelmiin yhteensä 105 milj. euroa, josta 43 milj. euroa oli avustusta ja 17 milj. euroa lainaa yrityksille ja 45 milj. euroa julkisille tutkimusorganisaatioille. Tekesin myöntämästä rahoituksesta oli tarkastushetkellä vielä lähes kolmasosa käyttämättä, koska projektit olivat vielä kesken.

”Rahoituspäätöksiä tehdessämme olimme asettaneet tavoitteeksi, että näissä viidessä ohjelmassa syntyy noin 3 000 työpaikkaa, noin 1 800 miljoonan euron liikevaihto ja noin 1 200 miljoonan euron vienti. VTV raportoi, että vuoteen 2009 mennessä oli syntynyt jo yli 1 200 työpaikkaa, noin 650 miljoonan euron liikevaihto ja lähes 400 miljoonan euron vienti. Tämä on hyvä tulos, sillä projektit olivat vielä kesken ja vaikutukset alihankinta- ja yhteistyöverkostoissa puuttuivat kokonaan”, johtaja Martti Äijälä Tekesistä sanoo.

”Uskon, että ohjelmat saavuttavat niille asetetut työpaikka-, liikevaihto- ja vientitavoitteet lähivuosien aikana ja voivat jopa ylittää ne. Tähän mennessä olemme voineet arvioida vain vuonna 2003 päättyneen Puuenergiaohjelman vaikutuksia. Pääsemme arvioimaan muita ohjelmia samaan tapaan viiden vuoden kuluessa”, Äijälä sanoo.

Puunenergiaohjelmalla jo nyt yli 1000 työpaikkaa ja 600 lämpölaitosta

Puuenergiaohjelma oli yksi viidestä tarkastellusta ohjelmasta. Se toteutettiin vuosina 1999–2003, joten sen tulokset ovat jo merkittäviltä osin ehtineet käyttöön.

Puuenergiaohjelman keskeisenä tavoitteena oli kehittää metsä- ja kantohakkeen korjuuketjuja ja niihin liittyvää osaamista. Näin voitiin mahdollistaa bioenergian käytön lisäys ja fossiilisten polttoaineiden korvaaminen biomassalla. Ohjelman yritysrahoitusosuudessa rahoitettiin metsäteollisuutta ja laitevalmistajia; metsäteollisuutta hankintaketjun kokonaisuuden kehittämiseksi ja laitevalmistajia ketjujen tunnistettujen teknisten tai taloudellisten pullonkaulojen poistamiseksi.

Korjuuketjun kehittyminen kustannustehokkaaksi ja toimivaksi näkyy laitospäässä investointeina uusiutuvan energian voimalaitoksiin ja lämpökeskuksiin ja työpaikkoina investointivaiheessa laitetoimittajilla ja rakentajilla. Korjuu- ja logistiikkaketjuun syntyy työpaikkoja niihin pk-yrityksiin, jotka hoitavat energiapuun hankintaa. Lisäksi syntyy työpaikkoja laitetoimittajille, jotka toimittavat korjuukoneita näille pienyrittäjille.

Puuenergiaohjelman päättymisen jälkeen on syntynyt yli 600 yli megawatin kokoista metsähaketta käyttävää lämpö- ja voimalaitosta. Korjuuketjuun on syntynyt ohjelman alusta reilusti yli 1000 työpaikkaa ja 2020 mennessä ennakoidaan syntyvän vielä 3 000 työpaikkaa lisää. Tällöin metsäenergian käyttö 24-kertaistunee ohjelman alkutilanteesta. Fossiilisten polttoaineiden tuonnin korvaaminen kotimaisilla merkitsi 2009 käyttöluvuilla 200 milj. euron liikevaihtoa. Puunkäytön lisäys on vähentänyt 5 prosenttia Suomen hiilidioksidipäästöistä.

VTV on huomioinut vain Tekesiltä rahoitusta saaneet yritykset, eli tässä tapauksessa metsäteollisuusyritykset, joissa työpaikkavaikutuksia ei välttämättä olekaan. VTV on tunnistanut Puuenergiaohjelmasta vain 92 uutta työpaikkaa ja 25 milj. euroa liikevaihtoa. Hankintaketjun pienyrittäjille syntyneet työpaikat ovat jääneet pimentoon.

Tekes on riskirahoittaja

Perusteltu ja harkittu riskinotto on Tekesin rahoitustoiminnan perusajatus. Tekes osallistuu rahoituksellaan tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan liittyviin riskeihin, jolloin yritys voi toteuttaa merkittäviä uudistuksia, käyttää ulkopuolisia resursseja, laajentaa ja nopeuttaa hanketta sekä lisätä omia tutkimus- ja kehityspanoksiaan. Vain riskejä ottamalla Suomeen voi syntyä maailmanluokan menestyksiä.

Tekes seuraa ja mittaa toimintansa vaikuttavuutta jatkuvasti. Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan vaikuttavuuden arviointi vaatii vaikuttavuuden mekanismien osaamista ja tarkasteltavan toimialan tuntemusta.

On erittäin valitettavaa, että puutteellisesti tehty VTV:n raportti johtaa julkiseen keskusteluun, jossa leimataan aiheetta energia- ja ympäristöalan kehitystoiminta. Suomalainen yritysmaailma hoitaa vastuullisesti kansallista päästöleiviskäänsä ja on pääsemässä hyvin mukaan alan liiketoiminnan kasvuun. Vihreä teollisuus on jo nyt ja tulevaisuudessa vielä suuremmassa määrin alue, joka tarjoaa suomalaisille yrityksille kasvavia liiketoiminnan mahdollisuuksia.

Tekesin rahoituksen vaikutuksista tehtyjen tutkimusten tulokset on koottu raporttiin
Tekesin ja innovaatiotoiminnan vaikutukset 2011

Lisätietoja

johtaja Martti Äijälä, puh. 050 5577 870
toimialajohtaja Teija Lahti-Nuuttila, puh. 050 5577 873
etunimi.sukunimi@tekes.fi