Hyppää sisältöön

Suomen Akatemia 05.10.2009

Kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen toimikunta jakoi 36 miljoonaa hankkeille ja tutkijatohtoreille

Document Actions

Suomen Akatemian kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen toimikunta jakoi tammikuun haun perusteella rahaa kaikkiaan 36 miljoonaa euroa. Toimikunta sai tammikuussa 2009 yhteensä 471 hakemusta, joista 263 hakemusta kohdistui yleisiin hankerahoihin. Kaikkiaan 55 tutkimushanketta rahoitettiin. Tutkijatohtorin projektin henkilökohtaiseen rahoitukseen jätettiin kaikkiaan 188 hakemusta, ja 45 tutkijaa rahoitettiin.

Tutkimushankkeet ovat Akatemian merkittävin rahoitusmuoto, sillä niissä rahoitetaan tutkijoiden oman aihevalinnan mukaisia hankkeita. Vapaa hankerahoitus turvaa tieteenalojen uudistumisen ja tutkimuksen vapauden.
Toimikunta kutsuu hakemusten arviointiin kansainvälisesti tunnustettuja asiantuntijoita, joista suuri osa on ulkomaisia.  Arvioitsijat ovat kiitelleet KY-toimikunnalle lähetettyjen rahoitushakemusten korkeaa laatua.

Yleiset tutkimusmäärärahat

Kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen toimikunta rahoitti yleisillä hankerahoilla kaikkiaan 55 hanketta. Hankkeiden määrä on hieman pienempi kuin aiempina vuosina, jolloin hankkeita on rahoitettu 60 - 64. Hankkeisiin myönnetty rahamäärä sen sijaan kasvoi hieman. Keskimäärin hankkeet saavat rahoitusta noin 500 000 euroa.
Hankerahoitusta sai muun muassa Joensuun yliopiston professorin Markku Filppulan johtama konsortio "Globaali englanti: kontaktilingvistisia, typologisia ja toisen kielen oppimisen näkökulmia", joka sai kaikkiaan 990 000 euroa. Konsortiossa ovat mukana professori Anna Mauranen Helsingin yliopistosta ja professori Juhani Klemola Tampereen yliopistosta.

Professori Elina Lahelma Helsingin yliopistosta sai hankkeelleen " Kansalaisuus, toimijuus ja erot toisen asteen koulutuksessa - painopisteenä ammatillinen koulutus" 500 000 euroa.

Liiketaloustieteen alalta FiDiPro-professori Kalyanmoy Deb sai tutkimushankkeelleen " Innovatiivisen tiedon systemaattinen tutkiminen käyttäen monitavoitteista optimointia ja päätösanalyysiä" rahoitusta 500 000 euroa. Professori Deb työskentelee Suomessa Akatemian rahoituksen turvin Helsingin kauppakorkeakoulussa.

Lapin yliopistosta professori Ahti Saarenpää sai 500 000 euroa rahoitusta oikeustieteen alalle sijoittuvalle tutkimukselleen " Verkkoyhteiskunta oikeudellisen ja yhteiskunnallisen ajattelun paradigmana".

Svenska handelshögskolanin professorin Eva Liljeblomin johtama konsortio "Miten yritykset selviävät finanssikriisistä? Yritysten riskienhallinta ja haavoittuneisuus"sai rahoitusta kaikkiaan 680 000 euroa. Konsortioon kuuluvat Jussi Nikkinen Vaasan yliopistosta  ja Minna Martikainen Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta.

Sosiaalitieteiden alalla professori Jouko Nätti Tampereen yliopistosta sai rahoitusta tutkimushankkeelleen
" Palkkatyön tilallinen hajautuminen" 375 000 euroa.

Historian alalta professori Marjatta Hietala Tampereen yliopistosta sai hankkeelleen 500 000. Hänen aiheensa on " Vuorovaikutusta yli rautaesiripun. Itä- ja länsieurooppalaisten kaupunkien kulttuurikontaktit kylmän sodan aikana ja sen jälkeen".

Yliassistentti Mikko Keskinen Jyväskylän yliopistosta sai hankkeelleen "Verkostoitunut kirjallisuus: kirjoittaminen, julkaiseminen ja lukeminen verkon aikakaudella" 375 000 euroa.


Erityisteemoina siirtolaisuus ja geenitutkimuksen etiikka

Tammikuun haussa oli mukana myös kaksi erityisteemaa. Toinen oli siirtolaisuuden tutkimus. Tästä aihepiiristä tuli 14 hakemusta, joista neljä rahoitettiin.
Dosentti Nina Santavirta Helsingin yliopistosta sai 500 000 euroa hankkeeseen "Barnet i stormens öga - krigsbarn då (1939-1945) och nu".
Dosentti Östen Wahlbeck  Åbo Akademista  sai 500 000 euroa hankkeeseen "Transnationellt och lokalt. Invandrargruppers sociala integration".
Toinen erityisteema oli geenitutkimukseen liittyvät eettiset, sosiaaliset ja juridiset kysymykset. Tässä teemassa Suomen, Saksan ja Itävallan tutkimusrahoittajat rahoittavat yhteisiä hankkeita. Suomalaisista tutkijoista kuusi osallistui hakuun; näistä kaksi rahoitettiin. Helsingin yliopistosta dosentti, valtiotieteen tohtori  Ilpo Helén  sai tutkimushankkeeseensa  "DNA ja siirtolaisuus"  yhteensä 300 000 euroa.
Helénin hankkeen taustalla on huomio, että 1990-luvulta lähtien monet maat ovat tiukentaneet maahanmuuttopolitiikkaansa rajoittaakseen maahanmuuttajien määrää. Tämä on vaikuttanut myös pakolaisten perheiden yhdistämisiin. Monissa Euroopan maissa ja Euroopan ulkopuolella geenitestejä käytetään sukulaisuussuhteiden todentamiseen perheenyhdistämisissä. Tässä hankkeessa tutkitaan geenitestien käyttöä pakolaisperheiden yhdistämisen hallinnoinnissa Itävallassa, Saksassa ja Suomessa. Nämä maat suhtautuvat eri tavoin geenitestien käyttöön perheiden yhdistämisessä.


45 tutkijatohtoria

Kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen toimikunta myönsi henkilökohtaisen kolmivuotisen rahoituksen 45 tutkijatohtorille. Määrä on hieman pienempi kuin edellisenä vuonna, jolloin rahoitusta myönnettiin 50:lle. Tutkijatohtoreista 58 prosenttia on naisia.
Tutkijatohtorirahoituksen tarkoituksena on antaa äskettäin väitelleille tilaisuus suuntautua ammattimaiselle tutkijanuralle. Tutkijatohtorit työskentelevät yliopistoissa.
Tutkijatohtorirahoituksen saaneista voi mainita muun muassa seuraavat tutkijat:
· Filosofian tohtori, diplomipianisti  Elvira Brattico tutkii Helsingin yliopistossa musiikkiin liittyvien tunteiden aivoperustaa.
· Filosofian tohtori Antti Lahelma tutkii Helsingin yliopistossa muinaisten suomalais-ugrilaisten kalliotaidetta ja sen välittämää maailmankuvaa.
· Yhteiskuntatieteiden tohtori Anu Leinonen tutkii Jyväskylän yliopistossa ikääntyvien työssäkäyvien omaistaan hoitavien ihmisten arjen haasteita.
· Filosofian tohtori Seppo Vainio tutkii Turun yliopistossa sitä, miten kiinalaiset ja venäläiset oppivat suomen kieltä.

Toimikunta tukee eurooppalaista tiedonkeruuta

Kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen toimikunta on rahoittanut jo usean vuoden ajan eurooppalaista tiedonkeruuta European Social Surveytä. Hankkeessa  on kerätty yhdeksän vuoden ajan eri maista yhteiskuntaa, sen toimintaa ja kansalaisten arvomaailmaa kuvaavia tietoja. Nämä tallennetaan yhteiseen tietokantaan tutkijoiden käytettäväksi . ESS on yksi  yhteisistä eurooppalaisista tutkimuksen infrastruktuureista. Sen tavoitteena on edistää monitieteistä tutkimusta ja tutkijoiden yhteistyötä. Suomen liittyminen hankkeeseen on lisännyt kiinnostusta Suomea kohtaan.
Toimikunta rahoitti nyt jo viidennen vaiheen tiedonkeruun.
Lisätietoja Akatemian rahoituspäätöksistä saa Akatemian verkkosivulta http://www.aka.fi/fi/A/Tutkijalle/Rahoituspaatokset/

Suomen Akatemian viestintä
p. (09) 774 881
viestinta@aka.fi

Suomen Akatemia