Kansainvälisen vuorovaikutuksen muodot vaihtelevat tieteenaloittain. Tähän vaikuttavat erityisesti tieteenalojen erot tutkimuksen luonteessa, ydinsisällössä ja tavoitteissa.

Raportissa tarkastellaan kansainvälistymistä tieteellisen julkaisutoiminnan, tutkijoiden liikkuvuuden, tutkimusrahoituksen ja yhteistyön näkökulmista. Raportti on osa Suomen tieteen tila ja taso -hanketta, jossa kartoitetaan monipuolisesti Suomen tutkimusjärjestelmää ja yliopistoja sekä tieteen tilaa ja tasoa. Raportin ovat Suomen Akatemian tilauksesta tehneet Gaia Consulting Oy ja Tampereen yliopiston Tieteen-, teknologian- ja innovaatiotutkimuksen yksikkö TaSTI.

Suomalaisten tutkijoiden kansainvälinen julkaisutoiminta on kehittynyt tasatahtia muiden kehittyneiden tiedemaiden kanssa. Kansainvälinen julkaiseminen on huomattavinta tekniikan sekä lääke- ja terveyden tutkimuksen puolella. Suurin nousu vuodesta 1994 alkaen on ollut sosiaalitieteissä, tekniikassa ja yhteiskuntatieteissä.

Suomalaisten tutkijoiden työskentely ulkomailla sekä Suomessa tutkivien ja opettavien ulkomaisten tutkijoiden määrä ja oleskeluaika ovat vähentyneet. Tämä saattaa monin osin johtua siitä, että kansainvälisen yhteistyön muodot ovat muuttumassa: yhteistyö verkon välityksellä ja lyhyet työvierailut lisääntyvät, mutta ne eivät näy tilastoissa. Ulkomaisten jatko-opiskelijoiden määrä Suomessa on kasvanut jatkuvasti.

Ulkomaisia tutkijoita löytyy paljon yhteiskuntatieteiden ja tekniikan aloilta, kun taas ulkomailla työskennelleitä suomalaisia tutkijoita on eniten monitieteisissä tutkimusyksiköissä ja luonnontieteissä. Monitieteiset ja luonnontieteen tutkimusyksiköt myös palkkaavat ulkomaisia tutkijoita muita enemmän. Monitieteiset yksiköt ovat aktiivisimpia kansainvälisessä yhteistyössä, sillä ne ovat kansainvälistymisestä muita riippuvaisempia. Esimerkiksi ulkomaisten tutkijoiden kanssa tehtävä projektiyhteistyö on yleistä monitieteisissä tutkimusyksiköissä, sillä näin myös kansainvälinen rahoitus varmistuu. Tulosten mukaan kansainvälistymisen lisäarvo on suurinta uusilla tieteenaloilla.

Yliopistojen ulkomailta saama tutkimusrahoitus on kasvanut huomattavasti. 

Kehittyneiden tiedemaiden vertailussa Suomen tutkimusjärjestelmän kansainvälistyminen on kuitenkin suhteellisen vähäistä. Raportti toteaa suomalaisen tutkimusjärjestelmän pienuuden sekä rajoitettujen tutkijavoimavarojen asettavan erityisiä haasteita kansainvälistymiselle. Kansainvälinen vuorovaikutus on erityisen olennaista tutkijoille, joilla on vähän oman erityisalansa kotimaisia kollegoja. Tutkijat tarvitsevat kansainvälisiä kontakteja ylläpitääkseen tietojaan ja osaamistaan.  Luonnontieteiden puolella on tärkeää päästä kansainvälisiin tutkimusinfrastruktuureihin, jotka tarjoavat sen suuruusluokan laitteita joita Suomesta ei löydy.

Raportissa otetaan kantaa myös tieteen kansainvälistymisen seurannan riittävyyteen ja toimivuuteen. Perinteiset julkaisutoimintaa ja tutkijoiden ulkomailla työskentelyä kuvaavat mittarit ovat jatkossakin tarpeellisia, mutta niiden rinnalle tulisi tuoda uusia kansainvälisen toiminnan laatua kuvaavia mittareita. Kansainvälisessä yhteistyössä tulisi esimerkiksi mitata suomalaisten tutkijoiden yhteistyön määrää maailman parhaiden tahojen kanssa.

Internationalisation of Finnish scientific research -raportti selvitti Suomen tutkimuksen kansainvälistymisen kehittymistä ja siinä tapahtuneita muutoksia vuosina 1990-2007 sekä sitä, mitä käytettävissä olevat tiedot ja indikaattorit osoittavat kansainvälistymisestä. Tärkeimmät tietolähteet olivat KOTA-tietokanta, joka sisältää yliopisto- ja koulutusalakohtaisia tilastotietoja vuodesta 1981 alkaen, sekä Suomen Akatemian, opetusministeriön, OECD:n ja Eurostatin tilastot. Tietoja verrattiin Ruotsin, Norjan ja Alankomaiden vastaaviin tietoihin, sillä nämä maat ovat pitkällä kansainvälistymistä kuvaavien indikaattorien kehittelyssä. Raportin tekijät haastattelivat 29 asiantuntijaa.

Internationalisation of Finnish scientific research on ilmestynyt Akatemian julkaisusarjassa (7/09). Raportin ovat toimittaneet Paavo-Petri Ahonen, Mari Hjelt, Erkki Kaukonen ja Pia Vuolanto. Raportissa on kaksi osaa:

• Scientific research in Finland: Recent trends of internationalisation; Paavo-Petri Ahonen, Johan Lunabba, Mari Hjelt, Mikko Syrjänen (Gaia Consulting Oy)
• Internationalisation of university research: Practices and problems; Erkki Kaukonen, Marita Miettinen, Tatu Piirainen, Hanna-Mari Puuska, Pia Vuolanto (Tampereen yliopiston Tieteen-, teknologian- ja innovaatiotutkimuksen yksikkö TaSTI). Raportti on pdf-muodossa Suomen Akatemian verkkosivuilla www.aka.fi/julkaisut ja sitä voi tilata osoitteesta viestinta(at)aka.fi.

Lisätietoja: Arviointi- ja kehittämistoimen johtaja Paavo Löppönen, Suomen Akatemia, p. (09) 7748 8356; toimitusjohtaja Mari Hjelt, Gaia Consulting, p. (09) 6866 6240 ja 040-823 6991; tutkimusjohtaja Erkki Kaukonen, TaSTI, p (03) 355 6997.

Suomen Akatemian viestintä
Viestintäjohtaja Maj-Lis Tanner
p. (09) 7748 8347
maj-lis.tanner(at)aka.fi