Uudet FiDiPro-huippututkijat työskentelevät Aalto-korkeakoulusäätiössä, Åbo Akademissa sekä Tampereen, Helsingin, Turun ja Oulun yliopistoissa. He tulevat Hollannista, Yhdysvalloista, Englannista, Saksasta ja Venäjältä. Tekesin rahoitusosuus projektien kustannuksista on 6,5 miljoonaa euroa.

FiDiPro-ohjelman tavoitteena on edistää kansainvälistä yhteistyötä ja uuden huippuosaamisen saamista Suomeen.”Kansainvälistyminen on meille edelleen haaste. Kansainväliseen yhteistyöhön ja osaamisen kasvattamiseen tulee panostaa tulevaisuudessakin”, sanoo Tekesin pääjohtaja Veli-Pekka Saarnivaara.

Tekes haastaa FiDiPro-hakijoiksi tutkimusta ja toimialoja uudistavia edelläkävijöitä

Palveluinnovaatiotutkimukseen saatiin nyt ensimmäistä kertaa kansainvälistä osaamista FiDiPro-ohjelman kautta. ”Toivomme edelleen ohjelmaan hankkeita aloilta, jotka tarjoavat merkittäviä uudistumisen ja kasvun mahdollisuuksia ja tukevat Suomelle tärkeitä osaamisaloja. Tällaisia ovat esimerkiksi palvelut, globaalit arvoverkot tai luonnonvarat ja kestävä talous. Haastamme hakijoiksi tutkimusta ja toimialoja uudistavia edelläkävijöitä”, kertoo teknologiajohtaja Kari Komulainen.

Tekes on rahoittanut tähän mennessä yhteensä 46 FiDiPro-projektia. Niiden myötä Suomeen on tullut tai on tulossa 35 FiDiPro-professoria ja 11 FiDiPro-fellow'ta. Projekteja on erityisesti tieto- ja viestintäalalla sekä bio- ja materiaaliteknologian tutkimuksessa.

FiDiPro – Finland Distinguished Professor Programme on Suomen Akatemian ja Tekesin yhteinen rahoitusohjelma, joka tarjoaa suomalaisille yliopistoille ja tutkimuslaitoksille mahdollisuuden palkata ulkomaisia tai pitkään ulkomailla toimineita suomalaisia huippututkijoita määräajaksi Suomeen.

Lisätietoja

Teknologia-asiantuntija
Hanna Rantala
Puh. 010 605 5797
hanna.rantala(at)tekes.fi

Teknologiajohtaja
Kari Komulainen
Puh. 010 605 5842
kari.komulainen(at)tekes.fi

www.fidipro.fi


********************************

Kuvaukset uusista FiDiPro-projekteista

Fidipro-professori Leon Lefferts, University of Twente, Hollanti

Tutkimusprojekti: BIO-H2: Hydrogen from Biomass using Thermo-chemical methods
Biovetyä, jolla tarkoitetaan biomassasta tuotettua vetyä, voidaan valmistaa useilla eri prosesseilla. Tässä projektissa biovedyllä tarkoitetaan vetyä, joka valmistetaan reformoimalla biomassapohjaisista lähtöaineista. Vetyä pidetään erittäin lupaavana energialähteenä korvaamaan perinteisiä fossiilisia polttoaineita. Vety soveltuu erityisesti polttoaineeksi polttokennoilla varustetuille ajoneuvoille. Vety on myös tärkeä useiden kemikaalien ja korkealaatuisten liikennepolttoaineiden valmistuksessa. Nykyisin vety valmistetaan pääosin reformoimalla fossiilisia raaka-aineita, esimerkiksi maakaasu (metaani). Valmistettaessa vetyä biomassasta raaka-aineina voidaan käyttää myös vesipitoisia virtoja ja jätevirtoja, joita on muuten hankala prosessoida tai hyödyntää. Tutkimuksen tarkoituksena on kehittää uusia biomassapohjaisia prosessikonsepteja korvaamaan fossiilista raaka-aineista tuotettua vetyä. Projektissa pyritään yhdistämään vesifaasissa tapahtuva katalyysi, mikroreaktorit ja reformointi toimivaksi tuotantosysteemiksi. Suomalainen vastuuorganisaatio: Aalto-korkeakoulusäätiö, Biotekniikan ja kemian tekniikan laitos, professori Outi Krause

*****

Fidipro-professori Hans Lilja, Memorial Sloan-Kettering Cancer Center, USA

Tutkimusprojekti: Uudet biomarkkerit kliinisesti merkittävän eturauhassyövän diagnostiikkaan
Eturauhassyöpä on miesten yleisin syöpämuoto läntisissä teollisuusmaissa kuten Suomessa. Sen merkittävin kliininen ongelma on, että vain osa diagnosoiduista syövistä on kliinisesti merkittäviä eli mahdollisesti kuolemaan johtavia. Ylihoidon välttämiseksi on erittäin tärkeää kehittää luotettavia tapoja tunnistaa kliinisesti merkittävä syöpä ennen hoidon aloitusta.  Tässä projektissa etsitään ja validoidaan uusia biomarkkereita. Tunnettuja biomarkkereita yhdistetään myös genotyyppitietoon riskiarvioinnin parantamiseksi. Ei-koodaavia RNA molekyylejä tutkitaan mahdollisina biomarkkereina.  Lisäksi kehitetään uusia tapoja löytää ja karakterisoida verenkierrossa olevia kasvainsoluja.
Suomalainen vastuuorganisaatio: Tampereen yliopisto, Lääketieteellisen teknologian instituutti, professori Tapio Visakorpi

*****

Fidipro-professori Stephen J. Bailey, Glasgow Caledonian University, Englanti

Tutkimusprojekti: Tuottavuusinnovaatioiden hallinta julkisesti rahoitetuissa palveluissa
Hyvin tunnetun ns. Baumolin tauti -hypoteesin mukaan palvelualoilla tuottavuus ei kasva tai kasvaa vain hyvin hitaasti verrattuna teollisuustuotantoon, jossa innovaatioiden esiintymiselle ja uuden teknologian käyttöönotolle on paljon enemmän mahdollisuuksia. Tämä projekti pyrkii osoittamaan hypoteesin vääräksi uudessa palvelutaloudessa, jossa aiemmin yhteen kootut palvelut voidaan palveluinnovaatioiden avulla eritellä osiin ja sen jälkeen yhdistellä aivan uudella tavalla. 
Tämän projektin perusideana on arvioida ja selittää, miten palvelutalouden innovaatioiden vaihtoehtoiset hallintajärjestelyt vaikuttavat julkisesti rahoitettujen palvelujen tuottavuuden kehittymisen ja palveluparannusten edellytyksiin. Projektissa kuvataan ja havainnollistetaan, miten modernien hallintavälineiden ja -mekanismien käyttöönotto on yhteydessä julkisesti rahoitettujen palvelualojen muuntumiseen. Projekti tulee myös esittämään ja arvioimaan julkisesti rahoitettujen palvelujen sääntelyuudistusehdotuksia. Projekti tuottaa näyttöä siitä, kuinka palvelualojen hallintajärjestelmät ja -periaatteet mahdollistavat tai estävät tuottavuuskehitystä ja palveluparannuksia julkisesti rahoitetuissa palveluissa ja varsinkin kuntien rahoittamissa palveluissa. Toisaalta projekti on myös tiedonsiirtohanke, jonka puitteissa jalostetaan kansainvälisiä tutkimustuloksia ja palvelureformikokemuksia sillä tavalla pienemmiksi ja taustoitetuiksi osakokonaisuuksiksi, että niitä voidaan paremmin jakaa eri alojen kansallisille palvelukehittäjille.
Suomalainen vastuuorganisaatio: Tampereen yliopisto, Taloustieteen laitos, professori Pekka Valkama

*****

Fidipro-professori Jürgen Münch, Fraunhofer Institute for Experimental Software Engineering (IESE), Saksa

Tutkimusprojekti: Ohjelmistotehdas pilvessä
Tulevaisuuden ohjelmistoratkaisut menevät pilveen tavalla tai toisella. Ala kehittyy jatkuvasti, ja Suomen rooli tässä on haasteellinen. Cloud Software Factory rakentaa lähestymistapaa, joka mahdollistaa systemaattisen teknologiaevaluoinnin ja tuottaa ns. kokeilupaketin, joka on teollisuudessa validoitu. Lähestymistapa mahdollistaa systemaattisen ja strategisen kehittämisen pilviteknologioille. Strategiana voidaan nähdä avointen lähdekoodien ratkaisujen hyödyntäminen tai palvelutasojen eksplisiittinen määrittäminen. Projekti kontributoi globaalien kehittämishankkeiden kehittämiseen empiirisistä lähtökohdista.
Suomalainen vastuuorganisaatio: Helsingin yliopisto, Tietojenkäsittelytieteen laitos, professori Pekka Abrahamsson

******

FiDiPro-professori Harry Bouwman, Delft University of Technology, Hollanti

Tutkimusprojekti: Mobile Value Services with Soft Computing Methods
Projektin tavoitteena on kehittää uusia mobiilipalveluja, joista käytämme nimeä mobile value services; tämä palvelujen seuraava sukupolvi on nykypalveluja kehittyneempi, koska palvelut sopeutuvat käyttöympäristöönsä ja käyttäjäänsä sekä ”syntyvät” vasta hetki ennen käyttöä. Nämä MVS-palvelut rakentuvat moduuleista. Ne tunnistetaan ja hallitaan sumean ontologian avulla siten, että MVS-palvelu käyttää kontekstiin ja käyttäjään soveltuvat moduulit parhaalla mahdollisella tavalla. Moduulien yhteensovittaminen tehdään approximate reasoning [AR] menetelmien avulla; sumea ontologia ja AR-menetelmät kuuluvat IAMSR:n soft computing tutkimusohjelmaan. Projektissa kokeilemme uusia palvelumuotoja ja osoitamme, että ne voivat monipuolistaa ja parantaa käyttäjien palvelukokemuksia niin pitkälle että heidän arkirutiininsa muuttuvat pysyvästi mobiilipalvelujen avulla. Projekti kehittää uusia liiketoimintamalleja ja tutkii, miten palvelujen ympärille voidaan synnyttää kattava ekosysteemi. Projektin tulokset luovat pohjan mukaan sitoutuneiden yritysten mittavaan mobiilipalvelujen kehittämisohjelmaan.
Projektin tutkimustyö tehdään yhteistyössä Jyväskylän yliopiston ja useiden suomalaisten yrityksen ja Tivit-SHOKin kanssa.
Suomalainen vastuuorganisaatio: Åbo Academi, Institute for Advanced Management Systems Research, Professori Christer Carlsson

*****

FiDiPro-professori Valery V.  Tuchin, Saratov State University of Russia, Venäjä

Tutkimusprojekti:  Biofotoniikan tekniikoita uusiin diagnostiikan ja terapian sovelluksiin
Projektin tavoitteena on kehittää uusia menetelmiä, jotka auttavat non-invasiivisessa kudosdiagnostiikassa. Näitä ovat erilaiset soviteaineet, joilla muokataan kudoksen optisia ominaisuuksia, erilaisten fantomien rakentaminen sekä nanopartikkelien käyttö kudosrakenteiden kuvauksessa. Projektissa tehdään tietokonemallinnuksia valon etenemisestä kudoksessa, valmistetaan ja verifioidaan erilaisia fantomeita sekä verrataan saatuja tuloksia kudosnäytteistä mitattuihin tuloksiin.
Suomalainen vastuuorganisaatio: Oulun yliopisto, Optoelektroniikan ja mittaustekniikan laboratorio, professori Risto Myllylä

*****

FiDiPro Fellow Dr. Michael Schäferling, Universität Regensburg, Saksa

Tutkimusprojekti: Kaksoisviritteisiin nanopartikkeleihin perustuvat monitoimiset koettimet diagnostiikan sovelluksiin
Projektissa tutkitaan kaksoisviritteiseen luminesenssiin (photon upconversion) ja sen elinikään perustuvien monitoimisten koettimien toimintaa ja käyttöä diagnostisissa sovelluksissa ja luminesenssikuvantamisessa. Projektin tavoitteena on kehittää upkonversioon perustuvaa leimatekniikkaa käytettäväksi immunomäärityksissä, nukleiinihappojen hybridisaatiomäärityksissä ja muissa ligandinsitoutumismäärityksissä ja toteuttaa energiansiirtoon perustuva optinen biosensori proteaasientsyymiaktiivisuuden mittaukseen kokoverestä. Kaksoisviritteisen luminesenssin ja sen elinikään perustuvan mittaustavan odotetaan poistavan autofluoresenssista, viritysvalon vaimenemisesta ja valolle altistuvien sensorivärien haalistumisesta aiheutuvat ongelmat luminesenssikuvantamisessa ja mahdollistavan huomattavan herkkyysedun diagnostistisissa sovelluksissa.
Suomalainen vastuuorganisaatio: Turun yliopisto, Biokemian ja elintarvikekemian laitos, professori Tero Soukka