Paneelin mielestä tutkimuksen tasoa voitaisiin nostaa kehittämällä alan tutkimuksen verkottumista niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin. Yhteistyötä voitaisiin edistää muun muassa tutkimus- ja rahoituspoliittisilla ratkaisuilla. Suomalaistutkimuksen vähäisen kansainvälisen ja kansallisen yhteistyön takia tutkimuksen niin sanottu kriittinen massa jää saavuttamatta, varsinkin kun suomalaiset tutkimusryhmät ovat pieniä.

Suomalaista Etelämanner-tutkimusta voitaisiin paneelin mukaan kehittää myös suunnittelemalla sitä entistä tiukemmin tutkimuksellisista tavoitteista lähtien. Nykyisellään tutkimusrahoituksen perusteena painottuu asiantuntijoiden mielestä Suomen liittyminen Etelämanner-sopimukseen ja sopimuksen edellyttämä tutkimuspanostus.

Etelämannertutkimuksen kansainvälisen arvioinnin on toteuttanut opetusministeriön toimeksiannosta Suomen Akatemia. Arviointipaneelin puheenjohtajana toimi tohtori John R. Dudeney Isosta-Britanniasta ja jäseninä professori Francisco J. Navarro Espanjasta ja professori W. Richard Peltier Kanadasta.

Tieteenala-arvioinnissa arvioitiin suomalaisten tutkimusyksikköjen vuosina 1998-2005 toteuttama Etelämanner-tutkimus. Arvioinnin kohteena oli 11 tutkimusyksikköä sekä tutkimuksen koordinaatioryhmä. Arvioinnissa perehdyttiin suomalaisen alan tutkimuksen laatuun, innovatiivisuuteen ja tuottavuuteen sekä verrattiin sitä tutkimuksen kansainväliseen tasoon. Lisäksi arvioitiin Suomen Etelämanner-tutkimuksen tiedepoliittista ulottuvuutta sekä rahoitusjärjestelmää.

Arviointipaneelin loppuraportti Antarctic Research in Finland 1998-2005: International Evaluation on saatavilla pdf-muodossa Suomen Akatemian internet-sivuilla osoitteessa www.aka.fi/julkaisut. Sitä voi myös tilata Suomen Akatemiasta osoitteesta viestinta@aka.fi.

Lisätietoja arvioinnista:

Johtava tiedeasiantuntija Pentti Pulkkinen, Suomen Akatemia,

p. (09) 7748 8342, pentti.pulkkinen@aka.fi

Suomen Akatemian viestintä

Tiedottaja Riitta Tirronen

p. (09) 7748 8369, 040 828 1724, riitta.tirronen (at) aka.fi