Hyppää sisältöön

Suomen Akatemia 29.04.2009

Eurooppalaiset suunnittelevat yhteistä jättiläiskaukoputkea

Document Actions

Euroopan eteläinen observatorio ESO suunnittelee parhaillaan uuden sukupolven jättiläiskaukoputkea, E-ELT:tä (Extremely Large Telescope). Tavoitteena on saada kaukoputkijärjestelmä käyttöön vuoden 2018 tienoilla. E-ELT vie tähtitieteen tutkimuksen harppauksella eteenpäin. Uusilla havaintolaitteilla tutkijat voivat saada tietoa muun muassa maailmankaikkeuden ensimmäisten satojen miljoonien vuosien aikana vallinneesta ns. pimeästä aikakaudesta, galaksien muodostumisesta ja muista maankaltaisista planeetoista eli eksoplaneetoista.

"E-ELT edustaa uutta tasoa havainnointitutkimuksessa. Teleskoopin kapasiteetti avaa uusia tutkimusalueita, se mahdollistaa esimerkiksi muiden planeettajärjestelmien yksityiskohtaisen kuvaamisen tai arkipäivän fysiikkaa hallitsevien perusasioiden tutkimuksen", ESOn tiedejohtaja Bruno Leibundgut sanoo. Hän puhui keskiviikkona Suomen Akatemiassa järjestetyssä tilaisuudessa.

Suunnitellusta jättiläiskaukoputkesta käytetään nimeä E-ELT  ja sen läpimitaksi on kaavailtu 42 metriä. Siitä tulee maailman suurin optinen/lähi-infrapuna teleskooppi, "suurin taivasta tarkkaileva silmä".

ESOn tavoitteena on tehokkaiden maassa toimivien havainnointilaitteistojen suunnittelu, rakentaminen ja käyttö. Laitteistot mahdollistavat tähtitieteen tutkijoiden merkittävät tieteelliset tutkimukset. Järjestö myös edistää ja organisoi yhteistyötä tähtitieteen tutkimuksen alalla.

"ESO tarjoaa eurooppalaisille tähtitieteen tutkijoille integroitua havaintolaitteistoa. Olemassa oleva laitteisto on kovassa käytössä - varauksia on liiankin paljon - ja suunniteltu laitteisto on tieteellisiltä ominaisuuksiltaan erittäin lupaava," Leibundgut sanoo.

Käyttöön vuonna 2018

E-ELT:n käyttöönotto on suunniteltu vuodelle 2018, jonka jälkeen uudella tutkimuslaitteistolla pyritään ratkaisemaan tämän hetken suurimpia tieteellisiä haasteita. Tavoitteena on saavuttaa monta merkittävää läpimurtoa, esimerkiksi tekemällä havaintoja muita tähtiä kiertävistä maankaltaisista planeetoista vyöhykkeillä, joissa elämä olisi mahdollista - aihe, joka on yksi modernin havainnoivan tähtitieteen pyhistä Graalin maljoista.

E-ELT tulee myös tekemään "avaruusarkeologiaa" lähigalakseissa, sekä kosmologian selvittämisessä mittaamalla ensimmäisten tähtien ja galaksien ominaisuuksia ja selvittämällä tumman aineen ja tumman energian olemusta. Tutkijat uskovat myös, että uusia ja arvaamattomia kysymyksiä nousee esiin E-ELT:llä tehtyjen havaintojen seurauksena. E-ELT saattaa jonakin päivänä jopa mullistaa käsitystämme maailmankaikkeudesta yhtä perusteellisesti kuin Galileon kaukoputki aikoinaan.

Teleskoopin "silmä" tulee olemaan halkaisijaltaan melkein puolet jalkapallokentän pituudesta ja se pystyy keräämään 15 kertaa enemmän valoa kuin suurimmat nykyisistä optisista teleskoopeista. Teleskoopin innovatiivinen viisipeilinen muotoilu sisältää uutta mukautuvaa optiikkaa, joka korjaa turbulenttia ilmakehää ja tuottaa 15 kertaa tarkempia kuvia kuin Hubble-avaruusteleskooppi. Pääpeili tulee muodostumaan lähes tuhannesta kuusikulmaisesta segmentistä.

Kaukoputkeen tulee useita tieteellisiä laitteita ja siinä on mahdollista siirtyä laitteelta toisella muutamassa minuutissa. Kaukoputki ja kupoli pystyvät myös vaihtamaan asemaa taivaalla ja aloittamaan havainnoinnin erittäin nopeasti.

E-ELT-kaukoputki on jo nyt saanut eurooppalaisen tiedeyhteisön laajan tuen. Teleskooppi on ainoa optinen tähtitieteen hanke Euroopan tutkimusinfrastruktuurifoorumin (European Strategy Forum on Research Infrastructures, ESFRI) tiekartalla. Se on näkyvästi esillä myös Euroopan tähtitieteen tutkimuksen (ASTRONET) tiekartalla. Päätös E-ELT:n toteuttamisesta tehtäneen vuonna 2010.

Vuonna 1962 perustettu Euroopan eteläinen observatorio on 14 eurooppalaisen jäsenmaan muodostama tähtitieteen tutkimusorganisaatio. Jäsenmaita ovat Alankomaat, Belgia, Iso-Britannia, Espanja, Italia, Itävalta, Portugali, Ranska, Ruotsi, Saksa, Suomi, Sveitsi, Tanska ja Tsekin tasavalta. Useat muut maat ovat ilmaisseet kiinnostuksensa liittyä ESOn jäseniksi.


Lisätietoja:
Bruno Leibundgut, Director of Science, ESO, bleibundgut(at)eso.org
Henri Boffin, E-ELT Press Officer, ESO, hboffin(at)eso.org

www.eso.org


Suomen Akatemian viestintä
Tiedottaja Riitta Tirronen
p. (09) 7748 8369, 040 828 1724
riitta.tirronen(at)aka.fi

Suomen Akatemia