Kukkimattomilla koivuilla selvitettiin muuntogeenisten kasvien ympäristövaikutuksia
Document Actions
Tulosta sivu
Uudet tutkimustulokset viittaavat siihen, että kasvien muuntogeenisyys ei aiheuta sellaisia ennakoimattomia muutoksia kasveissa, joilla olisi merkittäviä ympäristövaikutuksia. Joensuun yliopistossa toteutettu laaja muuntogeenisten puiden ympäristövaikutuksia kartoittava koe oli osa Suomen Akatemian muuntogeenisten organismien ympäristö-, yhteiskunta- ja terveysvaikutukset (ESGEMO) -tutkimusohjelmaa.
Kukkimattomaksi muuntelu on tehokkain tapa estää siirtogeenin leviäminen muihin lajeihin tai saman lajin luonnonvaraisiin populaatioihin. ESGEMO-ohjelman kukkimattomiksi muunneltujen koivujen ympäristövaikutuksia selvittävän hankkeen koe on Suomen tällä hetkellä ainoa ja kansainvälisestikin merkittävä kenttäkoe.
”Ympäristövaikutusten tunnistamiseksi on välttämätöntä tehdä pitkäaikaisia kenttäkokeita mahdollisimman luonnonmukaisissa, vaihtelevissa olosuhteissa, koska kasviin siirretyt ominaisuudet saattavat ilmentyä eri lailla erilaisissa olosuhteissa. Samoin epäsuorat, välilliset vaikutukset saattavat olla kertyviä ja ilmetä viiveellä”, hanketta johtanut tutkija Markku Keinänen Joensuun yliopistosta sanoo.
Koekentälle istutettiin lähes 600 tainta, joista noin puolet oli muuntogeenisiä. Kokeessa on seurattu siirretyn ominaisuuden, kukkimattomuuden, pysyvyyttä, koivujen kasvua ja kehitystä, geenien ilmentymisen ja aineenvaihdunnan muutoksia sekä koivujen vuorovaikutusta ympäröivien eliöiden kanssa.
Keinäsen mukaan kenttäkokeen tulosten mukaan selkeitä eroja muuntogeenisten ja muuntamattomien taimien välillä ei ole kolmen kasvukauden aikana löytynyt. ”Taimien lehdillä suoritetuissa hyönteissyöttökokeissa esiintyi suurta vaihtelua testattavan hyönteislajin mukaan. Koska muuntogeeniset linjatkin erosivat toisistaan ja kontrollista vaihtelevassa määrin, muuntogeenisyyden ei voida katsoa vaikuttaneen taimien yleiseen kelpaavuuteen hyönteisille”, Markku Keinänen sanoo.
ESGEMO -tutkimusohjelma toteutettiin vuosina 2004-2007. Ohjelman tavoitteena oli tuottaa uutta tietoa GMO:ien käytön ympäristö- ja terveysvaikutuksista ja arvioida niiden käytön yhteiskunnallis-taloudellisia ja teknologisia vaikutuksia sekä etiikkaa. Niin ikään tavoitteena oli kehittää alalle uusia tutkimus- ja arviointimenetelmiä.
Ohjelman kymmentä tutkimushanketta rahoittivat Suomen Akatemia, maa- ja metsätalousministeriö ja ympäristöministeriö yhteensä 3,6 miljoonalla eurolla.
Lisää ohjelmasta ja tutkimushankkeista:
www.aka.fi/tutkimusohjelmat (päättyneet)
Lisätietoja:
Yliassistentti Markku Keinänen, Joensuun yliopisto, p. 050 525 67 94 markku.keinanen@joensuu.fi
