Muuntogeenisten kasvien aineenvaihdunta ei poikkea
Document Actions
Muuntogeenitekniikoilla voidaan jalostaa viljelykasveja kohdennetusti tai siirtää niihin ominaisuuksia, joita lähisukuisista kasveista ei löydy. Suomen Akatemian muuntogeenisten organismien ympäristö-, yhteiskunta- ja terveysvaikutukset (ESGEMO) -tutkimusohjelman hankkeessa on tutkittu, vaikuttaako siirretty geeni suoraan tai epäsuorasti muihin geeneihin ja sitä kautta kasvin aineenvaihduntaan tai kemialliseen koostumukseen. Tutkimustulosten mukaan muuntogeenisten lajikkeiden kemiallinen ja aineenvaihdunnallinen muuntelu on samanlaista kuin tavanomaisilla jalostuskasveilla.
ESGEMO-ohjelman hankkeessa tutkittiin yli kahtasataa muuntogeenistä sädelatva- eli gerbera-linjaa, jotka on kehitetty tutkimustarkoituksiin. Kasveihin siirrettiin aineenvaihduntaan suoraan vaikuttavia geenejä, kukkien kehitykseen vaikuttavia geenejä sekä neutraaleja merkkigeenejä. Näiden kasvien uutteille tehtiin nopea metaboliittitutkimus, jossa seurattiin noin kolmeakymmentä yhdistettä. Samalla tutkittiin, aiheuttaako geeninsiirto kasvien myrkyllisyyttä.
”Kokeiden tuloksena saatiin, että muuntogeenisten linjojen uutteissa oli sama kemiallinen vaihtelu kuin tavanomaisella jalostuksella kehitettyjen lajikkeiden uutteissa. Kasvit eivät myöskään kehittyneet myrkyllisiksi”, hanketta johtanut professori Teemu Teeri Helsingin yliopistosta tiivistää.
Niin ikään hankkeessa selvitettiin sitä, vaikuttaako muuntogeenisten gerberoiden siitepöly mehiläistoukkien kasvuun ja kehitykseen tai valikoivatko mehiläiset mieluummin ei-muuntogeenisen kasvin kuin muuntogeenisen kasvin kerätessään mettä ja siitepölyä. Vertailuryhmänä muuntogeenisille kasveille käytettiin neljääkymmentä tavanomaisella jalostuksella kehitettyä gerbera-lajiketta. Myöskään mehiläiskokeissa ei todettu eroja muuntogeenisten ja tavanomaisten kasvien välillä.
Suomen Akatemian ESGEMO -tutkimusohjelma toteutettiin vuosina 2004-2007. Ohjelman tavoitteena oli tuottaa uutta tietoa GMO:ien käytön ympäristö- ja terveysvaikutuksista ja arvioida niiden käytön yhteiskunnallis-taloudellisia ja teknologisia vaikutuksia sekä etiikkaa. Niin ikään tavoitteena oli kehittää alalle uusia tutkimus- ja arviointimenetelmiä.
Ohjelman kymmentä tutkimushanketta rahoittivat Suomen Akatemia, maa- ja metsätalousministeriö ja ympäristöministeriö yhteensä 3,6 miljoonalla eurolla.
Lisää ohjelmasta ja tutkimushankkeista:
www.aka.fi/tutkimusohjelmat (päättyneet)
Lisätietoja:
Professori Teemu Teeri, Helsingin yliopisto, p. (09) 191 58 380, teemu.teeri@helsinki.fi