Opetusministeriön talousarvioehdotuksen painopisteitä ovat perusopetuksen, korkeakoulutuksen ja tutkimuksen laadun kehittäminen sekä aikuiskoulutuksen vahvistaminen. Ehdotuksessa painottuvat myös taiteen ja kulttuurin toimintaedellytysten varmistaminen, terveysliikunnan ja liikunnan kansalaistoiminnan edistäminen sekä nuorten sosiaalinen vahvistaminen.

Uusimuotoiset yliopistot aloittavat toimintansa 2010 alussa ja niiden perusrahoitusta esitetään vahvistettavaksi. Aikuiskoulutuksen kokonaisuudistuksen toimeenpanoon varaudutaan. Maahanmuuttajien koulutukseen kohdennetaan lisävoimavaroja. Kulttuurin, liikunnan ja nuorisotyön määrärahat kasvavat 14 prosenttia.

Hallinnonalan menot ovat ehdotuksessa yhteensä 6,4 miljardia euroa. Lisäystä edelliseen vuoteen on 417 miljoonaa euroa. Vertailuluvuissa on otettu huomioon valtionosuusjärjestelmän uudistus.

Kuntien valtionosuusjärjestelmän uudistuksen yhteydessä esi- ja perusopetuksen, yleisen kirjastotoimen, yleisen kulttuuritoimen ja asukaskohtaisesti rahoitetun taiteen perusopetuksen käyttökustannusten valtionosuudet, noin 1,5 miljardia euroa ehdotetaan siirrettäväksi budjetissa valtiovarainministeriön pääluokkaan.

Opetustoimen valtionosuuksiin lisäystä

Kunnille ja muille koulutuksen järjestäjille myönnettäviin valtionosuuksiin ja -avustuksiin ehdotetaan opetusministeriön hallinnonalalla yhteensä 2,5 miljardia euroa, missä on lisäystä 297 miljoonaa euroa. Yleissivistävän koulutuksen, joka sisältää muun muassa lukioiden ja aamu- ja iltapäivätoiminnan, valtionosuudet ja -avustukset ovat 744 miljoonaa euroa, ammatillisen koulutuksen 650 miljoonaa ja ammattikorkeakoulujen 423 miljoonaa euroa.

Perusopetuksen laatua parannetaan

Opetustoimessa ikäluokkien pienenemisestä aiheutuu laskennallista säästöä noin 22 miljoonaa euroa. Se esitetään kohdennettavaksi koulutuksen laadun kehittämiseen tavoitteena mm. opetusryhmien koon pienentäminen, tehostettua ja erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetuksen ja tukitoimien, oppilaanohjauksen ja oppilas- ja opiskelijahuollon vahvistaminen sekä perusopetuksen vieraiden kielten tarjonnan ja valintojen monipuolistaminen. Maahanmuuttajaoppilaiden äidinkielen ja suomi/ruotsi toisena kielenä opetukseen esitetään 12 miljoonan euron määrärahaa.

Aikuiskoulutusta vahvistetaan

Työvoiman ja työvoimatarpeen kohtaantoa parannetaan ammatillisella koulutuksella.

Opetushenkilökunnan mahdollisuuksia ammatillisen osaamisen kehittämiseen parannetaan käynnistämällä Osaava -täydennyskoulutusohjelma ja kohdentamalla siihen 8 miljoonaa euroa vuonna 2010. Liikenneopettajakoulutus on tarkoitus järjestää erikoisammattitutkintoon johtavaksi. Maahanmuuttajataustaisen opetushenkilökunnan täydennyskoulutusta lisätään

Koko työikäisen aikuisväestön mahdollisuuksia osaamisensa parantamiseen lisätään jatkamalla ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistuksen (Akku) toimeenpanoa. Painopisteenä ovat työelämässä tapahtuvan oppimisen vahvistaminen, eri tavoin hankitun osaamisen tunnustaminen ja joustavat koulutuksen yhdistelymahdollisuudet.

Oppisopimusmuotoisen ja muun ammatillisen lisäkoulutuksen tarjontaa ehdotetaan lisättäväksi taantuman vaikutusten lieventämiseksi. Korkeakoulutettujen oppisopimustyyppistä täydennyskoulutusta laajennetaan. Avointa korkeakouluopetusta suunnataan työikäisen aikuisväestön tarpeisiin. Aikuisopiskelun tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluita tehostetaan. Lisäksi parannetaan vähemmän osallistuvien väestöryhmien koulutusmahdollisuuksia. Aikuisopiskelun etuusjärjestelmiä selkiytetään ja laajennetaan rahoituspohjaa.

Opintoseteliavustusten määrää lisätään ja suunnataan erityisesti maahanmuuttajien kielikoulutuksen aktivoimiseen.

Opetusministeriö esittää aikuiskoulutuksen ja vapaan sivistystyön määrärahoja lisättäväksi 25 miljoonalla eurolla.


Uudistuvien yliopistojen perusrahoitukseen lisäyksiä

Uusimuotoiset yliopistot aloittavat taloudellisesti ja hallinnollisesti itsenäisen toimintansa vuoden 2010 alussa. Yliopistojen päätehtävät, tutkimus ja opetus, pysyvät ennallaan. Valtio turvaa yliopistojen perusrahoituksen, joka sidotaan indeksiin. Yliopistojen perusrahoitus määräytyy toiminnan laajuuden, laadun ja vaikuttavuuden sekä muiden koulutuksen ja tiedepolitiikan tavoitteiden perusteella.

Yliopistojen toiminnan valtionrahoitukseen esitetään 53 miljoonan euron lisäystä. Valtionrahoitukseen lisätään myös arvonlisäverokompensaationa 116 miljoonaa euroa ja työnantajien työttömyysvakuuksia varten 35 miljoonaa euroa. Kahden säätiöyliopiston pääomaan ehdotetaan yhteensä 150 miljoonaa euroa. Suomen Akatemian tutkimusmäärärahoja koskevaan myöntämisvaltuuteen ehdotetaan 143 miljoonan euron lisäystä, mistä 90 milj. euroa aiheutuu tutkijavirkamuutoksesta ja 52,9 milj. euroa valtuuden tasokorotuksesta. Aikaisemmin Suomen Akatemian toimintamenomomentilta palkattujen tutkijoiden virat on siirretty myöntämisvaltuuden piiriin osaksi tutkimusrahoitusta. Lisäksi esitetään Akatemialle 30 miljoonaa euroa kansallisten tutkimusinfrastruktuurien rahoittamiseen.

Ammattikorkeakoulujen toimintaedellytysten vahvistamiseksi esitetään 15 miljoonan euron lisärahoitusta.

Opintotuen määrärahat kasvavat - ateriatukeen esitetään korotuksia

Ateriatuen määrää ehdotetaan korotettavaksi 1.1.2010 lukien 0,12 eurolla, jolloin ateriatuen määrä on 1,79 euroa ateriaa kohti. Ylimääräisen ateriatuen enimmäismäärää ehdotetaan korotettavaksi 0,84 eurosta 1 euroon ateriaa kohti. Opintotukimäärärahoihin ehdotetaan yhteensä 892 miljoonaa euroa.

Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopolitiikan toimintaedellytysten vahvistamiseen 73 miljoonan euron lisäys

Taide- ja kulttuuripolitiikan tavoitteena on lisätä taiteen ja kulttuurin saavutettavuutta ja tukea kulttuuripalvelujen hyödyntämistä sekä kansalaisten osallistumismahdollisuuksia osallisuuden ja yhteisöllisyyden parantamiseksi. Yhtälailla tavoitteena on edistää kulttuuristen sisältöjen tuotantoa ja levitystä, luovaa taloutta sekä kulttuurivientiä ja -vaihtoa, kehittää toimivaa tekijänoikeusjärjestelmää ja parantaa kulttuuriyrittäjyyden toimintaedellytyksiä kilpailukyvyn vahvistamiseksi.

Taiteen ja kulttuurin määrärahoihin ehdotetaan lisäystä yhteensä 51,7 miljoonaa euroa. Valtionosuuksien 10,8 miljoonan euron lisäys nostaa teattereiden ja orkestereiden tuen 79 miljoonaan euroon ja 7,0 miljoonan euron lisäys korottaa museoiden valtionosuuden 38 miljoonaan euroon. Taiteenalojen lisäyksistä merkittävin kohdistuu kotimaisen elokuvan tuotantotukeen, johon ehdotetaan 2,5 miljoonan euron lisäystä. Myös näyttämö- ja tanssitaiteen vapaiden ryhmien tukemiseen ehdotetaan yli 1 miljoonan euron lisäystä.
Elokuvatarkastamon yhteyteen esitetään perustettavaksi syksyllä 2010 medianeuvosto. Kirjastorakentamiseen ehdotetaan 7 miljoonaa euroa.

Liikunnan määrärahoihin ehdotetaan 12,9 miljoonan euron lisäystä, yhteensä 132 miljoonaa euroa. Tuen painopisteitä ovat liikunnallisten elämäntapojen edistäminen, liikunnan kansalaistoiminta, lasten ja nuorten liikunta sekä eettinen ja yhteiskuntavastuullinen, kansainväliseen menestykseen tähtäävä huippu-urheilu.

Nuorisotyön 61 miljoonan euron määrärahoihin sisältyvä 8 miljoonan euron lisäys kohdennetaan nuorten aktiivisen kansalaisuuden, sosiaalisen vahvistamisen ja elinolojen parantamiseen sekä erityisesti syrjäytymisen ehkäisyssä tehokkaaseen nuorten työpajatoimintaan ja etsivään työparitoimintaan.

Veikkausvoittovaroja käytetään 463 miljoonaa euroa

Veikkauksen voittovaroja arvioidaan kertyvän 463 miljoonaa euroa, mikä on n. 32 miljoonaa euroa enemmän kuin vuonna 2009. Tieteen menoista 23 prosenttia rahoitetaan veikkauksen ja raha-arpajaisten tuotoilla. Taiteen, kulttuuri-, museo- ja kirjastotoimen, liikunnan ja nuorisotyön valtionrahoituksen (ml. kulttuurin valtionosuudet) kokonaismäärästä 61 prosenttia myönnetään veikkausvoittovaroista. Voittovarat ovat kohdennettu edunsaajille jakosuhdelain mukaisessa suhteessa.