Akatemiaprofessoreista viisi sijoittuu Helsingin yliopistoon, kaksi Teknilliseen korkeakouluun ja yksi Jyväskylän yliopistoon, Turun yliopistoon, Turun kauppakorkeakouluun ja VTT:lle.

Suomen Akatemialla oli kesäkuun alussa 41 akatemiaprofessorin virkaa. Akatemiaprofessorin virkaan nimitetään henkilö, joka on osoittautunut eteväksi tutkijaksi ja jonka katsotaan myötävaikuttavan tutkimuksen edistymiseen oman tieteenalansa piirissä.

Akatemiaprofessorin virkaan nimitetyt vuosiksi 2010–2014

Kari Enqvist (teoreettinen fysiikka): Helsingin yliopiston professori Kari Enqvistillä on merkittävä rooli kahdessa tieteen suurhankkeessa, CERNin LHC-kokeessa ja Euroopan avaruus¬järjestön (ESA) Planck-satelliittihankkeessa. Hänen tutkimusalansa sijoittuu hiukkasfysiikan ja kosmologian välimaastoon. Enqvist on aivan tieteen eturintamassa molemmilla aloilla. Hankkeiden voimakas tieteellinen hyödyntämisvaihe käyn¬nistyy lähivuosina ja tieteellisten läpimurtojen todennäköisyys on huomattava.

Enqvist kuuluu alansa kärkinimien joukkoon maailmassa. Mikäli LHC ja Planck-satelliitti tuottavat hyviä havaintoja, hän pystyy nousemaan ehdottomaan eliittiin. Akatemiaprofessuuri tuo Enqvistille mahdollisuuden panostaa tieteelliseen työhön suurhankkeiden aktiivisimmassa vaiheessa samalla kun se takaa suomalaisen tiedeyhteisön näkyvyyden hankkeissa, joihin Suomi on panostanut useita kymmeniä miljoonia euroja järjestöjen jäsenmaksujen ja hankkeiden teollisuusosallistumisten kautta.

Enqvist toimii alalla, jonka tulokset popularisoituina kiinnostavat kaikkia. Enqvistin jo tähänastinen panos tieteen yleistajuistamiseen on johtanut tiede¬kirjallisuuden kysynnän kasvuun.

Riitta Hari (psykologia ja neurotiede): Suomen tiedepalkinnon hiljattain vastaanottanut Teknillisen korkeakoulun professori Riitta Hari on oman alansa ehdottomia huippututkijoita maailmassa.  Hänen projektissaan kehitetään uutta "kahden ihmisen neurotiedettä". Kyse on ihmismielen ja ihmisaivojen muovautumisesta toisten ihmisten kanssa tapahtuvassa vuorovaikutuksessa, jolloin ihmisen aivotoimintoja voidaan tutkia juuri luonnollisen vuorovaikutuksen aikana.

Harin työssä tutkitaan kahden ihmisen aivotoimintojen ja kehontoimintojen synkronoitumista vuorovaikutuksen aikana ja samalla kehitetään uusia analyysitapoja. Tuloksilla on sovelluksia erilaisten vuorovaikutustilanteiden – esimerkiksi opetus ja terapia – ja sosiaalisen vuorovaikutuksen häiriöiden – esimerkiksi autismi – ymmärtämiseen. Lähestymistapa saattaa avata myös täysin uudenlaisia näkökulmia ihmismielen kehitykseen ja korjaamiseen.
Harin hankkeiden katsotaan heijastavan tärkeää kehitystä kohti luonnollisempia asetelmia ihmisen aivojen ja käyttäytymisen tutkimuksessa. Hänellä on myös mahdollisuus tärkeisiin kliinisiin sovelluksiin erityisesti autismin ja skitsofrenian hoidossa.

Elina Ikonen (solu- ja kehitysbiologia): Helsingin yliopiston professori Elina Ikosen tutkimusalue liittyy kolesteroliin ja erityisesti sen kuljetusmekanismeihin. Ikosella on käytössään uusia ja ainutlaatuisia tekniikoita kolesterolin ja sen sukulaislipidien seuraamiseksi elävistä soluista ja kudoksista. Näillä tutkimuksilla päästään aikaisempaa paremmin selville kolesterolin normaalista merkityksestä ja haittavaikutuksista solu- ja kudostasolla.

Ikosen projekteissa selvitetään kolesterolin kuljetuksen mekanismeja, jotka ovat keskeisiä ihmisen kolesteroliin liittyvissä tautitiloissa. Solututkimuksilla pyritään tunnistamaan uusia proteiineja, jotka ohjaavat kolesterolia solun sisällä ja ulos soluista. Kudostason tutkimuksissa voidaan selvittää erityisesti kolesterolin ja sen sukulaislipidien merkitystä aivoissa sekä aivokudoksen normaalin kehityksen aikana että aivosairauksissa. Saatavaa tietoa voidaan hyödyntää kolesteroliin liittyvien sairauksien, kuten sydän- ja verisuonitautien sekä useiden aivotautien, diagnostiikan ja seurannan parantamisessa ja kolesterolilääkkeiden käytön ohjaamisessa niistä eniten hyötyville.

Ikosen kuvantamismenetelmät avaavat uusia mahdollisuuksia tutkia kolesteroliaineenvaihduntaa. Ikosen tutkimuksissa on huomattava mahdollisuus suurten tieteellisten läpimurtojen syntyyn. Tutkimusten uskotaan lisäävän ymmärrystä kolesteroliin liittyvistä sairauksista, jotka etenkin väestön ikääntymisessä ovat suuri kansanterveydellinen ja -taloudellinen ongelma.

Jukka Jernvall (evolutiivinen kehitysbiologia): Professori Jukka Jernvall Helsingin yliopistosta tunnetaan poikkitieteellisen evolutiivisen kehitysbiologian kansainvälisenä uranuurtajana. Nisäkkäiden hampaistoa mallina käyttäen hän on selvittänyt yksilön kolmiulotteisen ilmiasun taustalla olevia kehitys- ja evoluutiobiologisia periaatteita. Hänen tutkimusryhmänsä yhdistää ennakkoluulottomasti ja luovasti perinteisesti hyvinkin etäällä toisistaan olevia tieteenaloja molekyyli- ja kehitysbiologiasta sekä lääketieteestä aina ekologiaan ja paleontologiaan asti.

Jernvallin tutkimus kohdistuu siihen, miten voidaan ennustaa eliöiden muodon evoluutio. Hän on selvittänyt, miksi tietyt hammasrakenteet syntyvät evoluution kuluessa useaan kertaan, kun taas toiset rakenteet ovat harvinaisia. Kun esimerkiksi paleontologisissa kaivauksissa löydetään muinoin eläneen ihmisen tai jonkin muun nisäkkään hammas, voidaan se muotonsa perusteella asettaa kyseisen nisäkkään esihistorian aikajanalle.

Jukka Jernvall on noussut nopeasti evoluutio- ja kehitysbiologian tutkimuksen kansainväliseen kärkeen. Tiedelehti Nature valitsi Jernvallin hänen kahden post doc -tutkijansa kanssa tekemän työn hampaiden evoluutiosta yhdeksi merkittävimmistä, mitä evoluutiotutkimuksen alalla on viime vuosina tehty.

Heikki Joensuu (kliininen lääketiede): Helsingin yliopiston professori Heikki Joensuun tutkimus liittyy kliiniseen syöpätutkimukseen ja erityisesti syövän liitännäishoitoihin. Hänen tutkimuksensa auttavat kehittämään tehokkaita ja turvallisia liitännäishoitoja rintasyöpään ja GISTiin (gastrointestinaalinen stroomatuumori) sairastuneille, ymmärtämään näiden syöpäsairauksien mekanismeja ja identifioimaan potilaita, joilla on tavallista suurempi riski syövän uusiutumiselle.

Tyrosiinikinaasi-valkuaisaineiden virheellisellä toiminnalla on tärkeä merkitys joidenkin syöpien synnyssä ja etenemisessä. Näitä vastaan kohdentuva vasta-aine, trastutsumabi, on osoitettu tehokkaaksi HER2-positiivisen rintasyövän hoitona. Toinen esimerkki uudesta syöpähoidosta, joka perustuu tyrosiinikinaasien estoon, on imatinibi. Imatinibi on parantanut huomattavasti kahden melko harvinaisen syöpätyypin, kroonisen myeloisen leukemian ja GISTin, hoitotuloksia.

Joensuun tutkijaryhmä on kehittänyt HER2-positivisen rintasyövän hoitoon uuden liitännäishoidon. Tästä FinHer-hoidosta saattaisi tulla jopa uusi HER2-positiivisen rintasyövän standardihoito maailmassa. Toisena tutkimuskohteena on GIST, joka on ruoansulatuskanavan yleisin sarkooma.  Joensuun suunnitelmassa imatinibia tutkitaan GISTin liitännäishoitona satunnaistetussa tutkimuksessa korkean uusiutumisvaaran GIST-potilailla Pohjoismaissa ja Saksassa.  Joensuun tutkimukset ovat kliinisesti erittäin tärkeitä, sillä erityisesti rintasyöpätutkimukset koskettavat suurta kansanterveydellistä ongelmaa.

Visa Koivunen (signaalinkäsittely): Teknillisen korkeakoulun professori Visa Koivunen on kerännyt ympärilleen hyvin aktiivisen ja kasvavan tutkimusryhmän, joka kuuluu Suomen Akatemian huippuyksikköön SMARAD, Älykkäiden ja uusien radioiden tutkimusyksikkö. Viimeiset kymmenen vuotta Koivusen tutkimus on keskittynyt langattoman tietoliikenneteorian ydinkysymyksiin, ja hän on ryhmänsä kanssa saavuttanut merkittäviä uusia tuloksia. Koivunen on kehittänyt esimerkiksi yksinkertaisen adaptiivisen menetelmän interferenssin kumoamiseen. Vuonna 2008 hän julkaisi menetelmän antenni- ja sensorisignaalien käsittelyyn, jolla tarvit¬tava optimointi voidaan suorittaa myös sellaisten rajoitteiden vallitessa, joiden aiemmin katsottiin estävän tehokkaiden optimointimenetelmien käytön.

Koivusen tutkimus yhdistää vahvan teoreettisen sähkötekniikan perustutkimuksen yhteis-kunnallisesti erittäin merkittävän teollisuuden alan, langattoman tietoliikenteen, mahdollistavien tekniikoiden tutkimukseen. Hän tutkii niitä langattoman tiedonsiirron ongelmia, jotka ovat kaikkein ratkaisevimpia tulevan kehityksen kannalta, kuten spektrin älykästä ennakoi¬vaa hyödyntämistä moniantennitekniikoiden ja toimijoiden vuorovaikutuksen kautta.  Spektrin rajallisuuden sekä langattoman tietoliikenteen suuren volyymin ja keskeisen roolin takia pienilläkin parannuksilla teoreettisissa perusteissa voi olla merkittävä taloudellinen vaikutus. Hänellä on ryhmänsä kanssa mahdollisuuksia erittäin merkittäviin uusiin tuloksiin alallaan.

Pekka Koskela (matematiikka): Jyväskylän yliopiston professori Pekka Koskelan merkittävimmät tieteelliset läpimurrot ajoittuvat 1990-luvun loppuun ja 2000-luvun alkuun. Yhdessä professori Juha Heinosen kanssa hän ratkaisi huomattavan avoimen ongelman kvasikonformikuvausten teoriassa. Heinosen ja apulaisprofessori Piotr Hajlaszin kanssa hän loi perustan kokonaan uudelle matemaattiselle teorialle: ana¬lyysi metrisissä avaruuksissa. Yhdessä oppi¬laidensa ja tutkijatohtoriensa kanssa hän ryhtyi systemaattisesti kehittämään äärellisen väännön kuvausten teoriaa. Kaikilla näillä kolmella läpimurrolla on ollut ja on edelleen erittäin suuri vaikutus tutkimukseen.

Läpimurrot näkyvät Koskelan viittausluvuissa. Koskela on suomalaisista nykymatemaatikoista tuotteliain ja viitatuin.  Vuodesta 1990 lähtien häneltä on ilmestynyt tai hyväksytty 110 artikkelia referoi¬duissa lehdissä, monet näistä matematiikan huippu¬lehdissä. Parhaat viittausluvut 305 ja 268 ovat matematiikassa varsin poikkeukselliset.

Koskela jatkaa akatemiaprofessorina tutkimustaan ennen kaikkea liikkeelle panemillaan aloilla ja uusissa avauksissa: analyysi metrisissä avaruuksissa ja äärellisen väännön kuvaukset sekä kaarevuuksien kehittämi¬nen ja käyttäminen uusissa yhteyksissä. 

Anne Kovalainen (sosiaali- ja taloustieteet): Minna Canth -akatemiaprofessuuriin naistutkimuksen alalla vuosiksi 2010–2014 nimitetty professori Anne Kovalainen on Turun kauppakorkeakoulusta. Kovalainen tutkii oletettua tasa-arvoa ja suomalaista taloutta sukupuolten näkökulmasta globaalissa taloudessa.  Hanke on tieteidenvälinen, mutta keskittyy sosiaali- ja taloustieteiden alueille. Kovalainen keskittyy sukupuolittuneisiin rakenteisiin ja prosesseihin kolmen laajan tutkimuskentän avulla: suurten yritysten ylin johto, rekrytointikäytännöt ja sukupuolen merkitys työssä eri yrityksissä ja organisaatioissa sekä julkisilla palvelualoilla toimivat uudet pienet yritykset.

Kovalaisen aihepiiri globaalin talouden ja sukupuolen merkityksen kytkennöistä on ajankohtainen. Hän yhdistää tutkimuksessaan myös empiirisiä aineistoja, jotka kohdistuvat globaaliin yritystoimintaan ja paikallisiin yrityksiin. Lähestymistavalla saadaan uudenlainen tutkimusnäkökulma pohjoismaisen hyvinvointiyhteiskunnan analyysiin.

Kovalaisen tutkimus myötävaikuttaa talouden instituutioiden moniulotteisempaan analyysiin ja samalla kehittää sukupuolen teoriaa. Se on jatkoa Kovalaisen pitkäjänteiselle tutkimustyölle, jossa hän tuo esille sukupuolen merkityksen taloudessa – alueella, jota leimaa tiukka sukupuolineutraalisuus.

Erno Lehtinen (kasvatustiede): Turun yliopiston professori Erno Lehtiselle keskeinen haaste on ollut ymmärtää oppimisen laadullista vaihtelua lapsuusiän varhaisesta kehityksestä aikuisiän ammatillisiin tilanteisiin saakka. Hänen tieteellinen läpimurtonsa on ollut tutkimuksen kohdistaminen siihen, miten ihmiselle ominaiset mikrotason kognitiiviset rakenteet, kulttuurillisesti muovautuneet tiedon ja toiminnan mallit sekä sosiaalisissa tilanteissa viriävät motiivit ja tavoitteet tuottavat toisaalta korkeatasoista asiantuntijuutta ja toisaalta vaikeasti voitettavia oppimisvaikeuksia.

Lehtisen mukaan lukukäsite on perustavanlaatuinen lähtökohta matemaattiselle ajattelulle matematiikan oppimisen kaikilla tasoilla. Riittämättömästi kehittynyt mentaalinen malli luonnollisista luvuista rajoittaa kehittyneempien lukukäsitteen muotojen ymmärtämistä ja johtaa usein matemaattisiin oppimisvaikeuksiin sekä vaikeuksiin selviytyä aikuisiällä arkielämän matematiikkaa edellyttävistä tilanteista.
Koulussa koetut matematiikan oppimisen vaikeudet, jos niitä ei voiteta, vaikuttavat haittaavasti aikuisuudessa. Lehtinen yhdistää tutkimuksessaan neuro-psykologista prosessointia, luokkahuoneessa koettuja kokemuksia ja aikuisuuden vaatimaa erittäin kompleksista matematiikan ymmärrystä.

Terttu Nevalainen (kielitieteet): Professori Terttu Nevalainen Helsingin yliopistosta johtaa Helsingin ja Jyväskylän yliopistojen Englannin kielen vaihtelun, kontaktien ja muutoksen kansallista huippuyksikköä ja siellä Sosiolingvistiikka ja kielihistoria -nimistä hanketta.

Nevalainen tutkii englannin kielen käyttöä eri yhteyksissä. Erityisesti hän on kiinnostunut kielen ajallisesta vaihtelusta ja muutoksesta.  Nevalainen osallistuu sosiolingvistiseen teorianmuodostukseen muokkaamalla käsityksiä etenkin siitä, kuinka pitkäkestoista muutosta voidaan mallintaa: kuinka englannista tuli sellainen kieli kuin se nykyään on.

Nevalaisen katsotaan tuovan poikkitieteellisellä tutkimusotteellaan uutta teoriaa ja metodologiaa englannin kielen historialliseen kielentutkimukseen ja sosiolingvistiikkaan, sillä hän käyttää aineistollisena ja menetelmällisenä apunaan korpustutkimusta, sosiaalihistoriaa ja tiedonlouhintaa.

Kaisa Poutanen (elintarviketeknologia ja ravitsemustieteet): Kaisa Poutanen on toiminut VTT:n tutkijana ja vanhempana tutkijana vuosina 1980–1989, tutkimusprofessorina 1989–1999, tutkimusjohtajana 1994–1999 ja vuodesta 2001 lähtien sekä tutkimusprofessorina VTT:ssä että johtajana Kuopion yliopiston Elintarvikkeiden terveysvaikutusten tutkimuskeskuksessa.

Poutasen tavoitteena on kehittää uusia elintarvikkeita, joilla pyritään vaikuttamaan kansainterveydellisesti merkittäviin ongelmiin kuten liikalihavuus. Hänen tavoitteenaan on tunnistaa ne elintarvikkeiden rakennetekijät, joilla on merkitystä insuliiniresistenssin ehkäisemisessä ja kylläisyyden säätelyssä. Erityisenä tutkimuskohteena ovat spesifisen bioprosessoinnin vaikutukset viljan ravintokuidun eri rakennetasoihin ja niiden merkitys ravinteiden ja polyfenolien vapautumiseen, biokonversioihin ja imeytymiseen ruuansulatuskanavassa, sekä suoliston hormonivasteisiin ja insuliiniherkkyyden kannalta merkittäviin elimistön toimintoihin.

Lisätietoja: Suomen Akatemian ylijohtaja, tutkimus, Riitta Mustonen, p. (09) 7748 8220.

Suomen Akatemian viestintä
viestintäjohtaja Maj-Lis Tanner
p. (09) 7748 8347, 040 729 6736
maj-lis.tanner@aka.fi
www.aka.fi, www.tietysti.fi