Työurien pidentämisessä keskeistä on vähentää välivuosia ennen korkeakouluopintojen alkua. Opinto-ohjauksen lisääminen ja pääsykoejärjestelmien uusiminen ovat tässä tehokkaita keinoja, Virkkunen muistuttaa.

Suomessa korkeakouluun pääsy ei ole helppoa, sillä vain 40 prosenttia uusista ylioppilaista saa opiskelupaikan heti lukion jälkeen. Välivuosia kertyy keskimäärin kolme. Välivuosista ja pidentyneistä opiskeluajoista johtuen ammattikorkeakouluista valmistutaan keskimäärin 25-vuotiaina ja yliopistoista maisteriksi 27-vuotiaina.

- Pääsykoejärjestelmän uudistaminen yhdessä korkeakoulujen kanssa on tehtävä nopeasti niin, että uusien ylioppilaiden sisäänpääsy helpottuu. Tässä hallitus toivottaa tervetulleiksi opiskelijajärjestöjenkin tukemat yksinkertaiset ja edulliset keinot: yhteishakujärjestelmän kehittäminen yhteisvalinnan suuntaan, ylioppilastutkinnon parempi hyödyntäminen ja pääsykoemateriaalien julkaisu vasta ylioppilaskirjoitusten jälkeen.

- Oppilaitoksilla puolestaan on vastuu opintojen järjestämisestä siten, että opinnot etenevät, eivätkä valmistumisajat veny kohtuuttomiksi. Yliopistojen rahoitusjärjestelmän uudistuessa yhtenä kriteerinä on juuri opintojen eteneminen, Virkkunen kertoo.

Tavoite toisen asteen opiskelupaikan turvaamisesta kaikille peruskoulun päättäville on saavutettu varsin hyvin; ammatillisen koulutuksen tarjonnan merkittävä lisääminen on purrut ja noin 98 prosenttia peruskoulun päättävistä saa koulutuspaikan.

- Opinto-ohjaus ja kunnissa tehtävän moniammatillisen yhteistyön varmistaminen on tärkeää keskeyttäneiden saavuttamiseksi, Virkkunen painottaa.

Lisäksi hallitus päätti kulttuuri- ja urheiluministeri Stefan Wallinin johdolla käynnistää opintotukijärjestelmän uudistamisen päätoimiseen opiskeluun kannustavammaksi.

Oppimisympäristöjä kehitetään

Muista politiikkariihen aiheista Virkkunen nostaa esiin lasten ja nuorten liikunnan sekä tieto- ja viestintätekniikan edistämisen kouluissa. Hallitus käynnistää ”Liikkuva koulu” -hankkeen, jonka tavoitteena on lasten ja nuorten liikunnan lisääminen.

- Vain puolet lapsista liikkuu terveytensä kannalta riittävästi. Koulussa voimme tavoittaa kaikki lapset. ”Liikkuva koulu” jalkauttaa peruskouluihin kouluikäisten liikuntasuositukset ja innostaa liikkumaan, Virkkunen kertoo.

Osana oppimisympäristöjen kehittämistä vauhditetaan tieto- ja viestintätekniikan hyödyntämistä opetuksessa. Tavoitteena on oppimistulosten ja kouluviihtyvyyden parantaminen sekä riittävien tietoyhteiskuntavalmiuksien takaaminen kaikille koululaisille asuinpaikasta riippumatta.

Lisätietoja: erityisavustaja Laura Rissanen, 041 540 4505, laura.rissanen@minedu.fi