Tavoitteena ovat alueellisesti ja aloittain vaikuttavat korkeakoulut. Tavoitteena on, että korkeakouluja ja yksiköitä on vuonna 2012 nykyistä vähemmän ja ne ovat taloudellisesti vahvempia ja niillä on entistä paremmat mahdollisuudet laadukkaaseen opetukseen, tutkimukseen ja kehitystyöhön. Nykyistä suuremmat yksiköt parantavat kansainvälisen yhteistyön edellytyksiä, vahvistavat monitieteisyyttä ja laajentavat opiskelijoiden valintamahdollisuuksia. Yliopistoja on enintään 15 ja ammattikorkeakouluja 18. Tämän verkon sisällä yliopistoilla ja ammattikorkeakouluilla on 4-5 strategista liittoumaa.

Yliopistojen minimitavoitekoko on pääsääntöisesti 3 000 ja ammattikorkeakoulujen 2 500 täyspäiväistä opiskelijaa. Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen yhteistyötä vahvistavien strategisten liittoutumien tavoitekoko on pääsääntöisesti 8 000 kokopäiväistä opiskelijaa. Tavoitekoon alapuolella on tällä hetkellä 6 yliopistoa ja 6 ammattikorkeakoulua. Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen koulutusohjelmien sisäänottojen tavoitekoko olisi pääsääntöisesti 40 opiskelijaa. Pienillä aloilla voidaan toteuttaa sisäänottoja joka toinen vuosi.

Suosituksissa otetaan kantaa sellaisten koulutusalojen kehittämistarpeisiin, joista on tehty erillisiä selvityksiä parin viime vuoden aikana. Uusia tutkinnonanto-oikeuksia ei pääosin ole tarkoitus myöntää. Poikkeuksena on Itä-Suomen yliopistolle myönnettävä kauppatieteiden tutkinnonanto-oikeus. Tarkoituksena on, että uudet korkeakoulurakenteet ovat käytössä vuonna 2012. Kansainvälinen kokonaisarviointi suoritetaan 2020.

Kulttuurialan ammattikorkeakouluyksiköitä vähennetään kuvataidealalla, viestinnässä, elokuva- ja tv-alalla. Myös tekniikan ja liiketoimintaosaamisen ammattikorkeakouluyksiköitä vähennetään. Yliopistoissa tieto- ja sähkötekniikka kootaan suurempiin yksiköihin.

Korkeakoululaitoksen duaalimallia tuetaan alueellisesti ja aloittaisesti vahvemmilla korkeakouluprofiileilla. Toiminnan tehostamisella saadaan lisäresursseja opetukseen ja tutkimukseen. Näin vahvistetaan huippututkimusta ja strategisia painoaloja, kansainvälistä tutkimus- ja koulutusyhteistyötä, parannetaan opetuksen laatua ja turvataan osaavan työvoiman saatavuus. Korkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen on osa käynnissä olevaa laajempaa eurooppalaisten yliopistojen uudistamista.

Esitettyjen suositusten ohella kysymykseen voivat tulla muutkin vaihtoehtoiset ratkaisut, jotka tiivistävät korkeakouluverkkoa ja kehittävät korkeakoulutuksen ja tutkimuksen rakenteita, parantavat opetuksen ja tutkimuksen laatua sekä vahvistavat korkeakoulujen alueellista ja yhteiskunnallista vaikuttavuutta.

Opetusministeriön korkeakoulujen rakenteellisen kehittämisen suuntaviivoja 2008–2011 on valmisteltu syksystä 2007 alkaen vuorovaikutuksessa korkeakoulujen ja keskeisten sidosryhmien kanssa. Suuntaviivat esitellään yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen rehtoreille 7.3.2008 ja alkusyksystä järjestetään laaja seminaari sidosryhmille. Kehittämislinjaukset sisältyvät hallitusohjelmaan ja valtioneuvoston 5.12.2007 hyväksymään koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaan 2007–2012. Suuntaviivojen toteuttamisesta keskustellaan tänä keväänä käytävissä yliopistojen, ammattikorkeakoulujen ja tiedelaitosten tavoite- ja tulosneuvotteluissa.

Lisätietoja: 
- erityisavustaja Laura Rissanen, puh. (09) 1607 7409
- johtaja Anita Lehikoinen, puh. (09) 1607 7353

Korkeakoulujen rakenteellisen kehittämisen suuntaviivat (pdf)