Tiede- ja teknologianeuvoston kannanotto vaikuttavuuden arvioinnin ja ennakoinnin kehittämisestä
Document Actions
Suomen kansallinen strategia perustuu merkittävässä määrin menestykselliseen tutkimus- ja innovaatiotoimintaan ja onnistumiseen näihin liittyvillä keskeisillä politiikkalohkoilla: koulutus-, tiede-, teknologia- ja innovaatiopolitiikassa. Julkiset ja yksityiset toimijat ovat yhteistyössä lisänneet panostuksia uuteen tietoon, teknologiaan ja osaamiseen sekä niiden hyödyntämiseen. Panostukset ja saavutetut tulokset ovat kasvattaneet tarvetta selvittää entistä tarkemmin politiikkatoimien ja rahoituksen vaikuttavuutta samoin kuin tulevia kehitysmahdollisuuksia. Suomessa on edistytty vaikuttavuuden arvioinnissa ja ennakoinnissa tyydyttävästi; toimiin on osoitettu voimavaroja, toiminta on entistä systemaattisempaa ja tulokset ovat entistä luotettavampia. Samalla on käynyt selväksi, että kysymyksessä on haastava ja menetelmällisesti vaativa toimintakenttä, jossa tarvitaan monenlaista kehittämistä, näkemyksellisyyttä ja oivalluskykyä.
Vaikuttavuuden arvioinnin ja
ennakoinnin yleisen kehittämisen ohella tarvitaan resurssien suuntaamista
laaja-alaiseen innovaatiodynamiikan parantamiseen, julkisten palvelujen
vaikuttavuuden ja tuottavuuden arvioinnin kehittämiseen ja
käyttäjäinnovaationäkökulman sisällyttämiseen politiikkatoimiin. Keskeistä
on kehittämistoimien ja niiden rinnalla toteutettavien vaikuttavuuden
arviointi- ja ennakointihankkeiden kytkeminen valikoivaan tiede-,
teknologia- ja innovaatiopoliittiseen
päätöksentekoon.
Fokusointia tarvitaan myös
menetelmällisten puutteiden ja osaamisen pirstoutuneisuuden korjaamiseksi,
koulutuksen lisäämiseksi sekä tietopohjan vahvistamiseksi. Suomalaisten
vastuutahojen tulee entisestään aktivoitua vaikuttavuuden arvioinnin ja
ennakoinnin kansainvälisessä yhteistyössä niin pohjoismaisella tasolla,
EU:n piirissä kuin globaalisti.
Yritysten aktivointiin ja
kannustimien toimivuuteen on jatkossa kiinnitettävä erityistä huomiota.
Tämän kautta monenkeskinen verkottuminen ja yhteistyö tiivistyvät ja
politiikkatoimien vaikuttavuus paranee. Rahoittajien ja muiden
vastuutahojen on yhdessä tutkimusyhteisöjen kanssa selvitettävä
jäsentyneemmin julkisten tuki- ja politiikkatoimien lisäarvo ja
tarkoituksenmukaisuus. Kokonaisuuteen liittyy lähinnä julkisin varoin
tuotettujen aineistojen, tilastojen ja rekisterien – erityisesti
mikrotason aineistojen – käyttöön saamisen helpottaminen ja hyödyntämisen
tehostaminen.
Suomen Akatemian tulee jatkaa
vaikuttavuuden arvioinnin vahvistamista tehtäväalueellaan rinnan
tiedepoliittisen ennakointi- ja selvitystoiminnan kehittämisen kanssa.
Tekesin tulee toimillaan edistää tähänastista vielä vahvemmin varsinkin
tutkimus- ja innovaatiotoiminnan yhteiskunnallista vaikuttavuutta koskevan
tiedon ja ymmärryksen lisäämistä.
Akatemian ja Tekesin yhteinen
vaikuttavuusindikaattorien kehittämishanke on tärkeä osa kehittämistoimien
kokonaisuutta. Akatemian ja Tekesin yhteistyöllä näissä kysymyksissä on
konkreettista merkitystä myös muiden rahoittajien ja tutkimuksen
ohjaajien, kuten ministeriöiden ja julkisten
innovaatiopalveluorganisaatioiden aktivoinnin kannalta. Osaamisen ja
vaikuttavuuden arvioinnin voimavarojen kokoaminen helpottuu. Samalla
vaikuttavuuden arvioinnin näkökulma laajenee luontevasti erityisesti
sektoritutkimukseen.
Uudella sektoritutkimuksen
neuvottelukunnalla on tässä oma tehtävänsä.
Ennakoinnin laaja-alaista
kehittämistä tutkimus- ja innovaatiotoiminnan edistämiseksi on vastaavalla
tavalla jatkettava. Ministeriöiden tulee osoittaa ennakointiin riittävät
voimavarat, jolloin myös toimijoiden sitoutuminen hankkeisiin paranee.
Oleellista on kytkeä ennakointitoiminta tiiviisti päätöksentekoon.
Edellytyksenä on, että ennakointiosaaminen on korkeatasoista ja että
hankkeiden tulokset esitetään hyödynnettävässä
muodossa.
Erityisesti hallinnonalarajat
ylittävän ennakointitoiminnan edellytyksissä on vielä kehitettävää. Tähän
tulee kiinnittää valtioneuvoston tasolla asianmukaista huomiota uusia
ennakointihankkeita tai -verkostoja asetettaessa. On myös edelleen tarve
kansallisesti kootulle hankkeelle, jossa tutkimuksen ja teknologian
ennakointi on integroitu laajempaan yhteiskunnalliseen ja taloudelliseen
yhteyteen. Kuten vaikuttavuuden arvioinnin kehittämisessä, myös
ennakoinnissa on tärkeää hyödyntää kansainvälisiä yhteistyösuhteita ja
EU:ssa käynnissä olevia kehittämishankkeita.
Tiede- ja teknologianeuvosto
käynnistää vastuuministeriöiden kanssa neuvottelut koko
innovaatiojärjestelmän vaikuttavuusarvioinnin toteuttamisesta vuoteen 2010
mennessä.