Hyppää sisältöön

Tiede- ja teknologianeuvosto 24.08.2007

Tiede- ja teknologianeuvoston kannanotto vaikuttavuuden arvioinnin ja ennakoinnin kehittämisestä

Document Actions

Suomen kansallinen strategia perustuu merkittävässä määrin menestykselliseen tutkimus- ja innovaatiotoimintaan ja onnistumiseen näihin liittyvillä keskeisillä politiikkalohkoilla: koulutus-, tiede-, teknologia- ja innovaatiopolitiikassa. Julkiset ja yksityiset toimijat ovat yhteistyössä lisänneet panostuksia uuteen tietoon, teknologiaan ja osaamiseen sekä niiden hyödyntämiseen. Panostukset ja saavutetut tulokset ovat kasvattaneet tarvetta selvittää entistä tarkemmin politiikkatoimien ja rahoituksen vaikuttavuutta samoin kuin tulevia kehitysmahdollisuuksia. Suomessa on edistytty vaikuttavuuden arvioinnissa ja ennakoinnissa tyydyttävästi; toimiin on osoitettu voimavaroja, toiminta on entistä systemaattisempaa ja tulokset ovat entistä luotettavampia. Samalla on käynyt selväksi, että kysymyksessä on haastava ja menetelmällisesti vaativa toimintakenttä, jossa tarvitaan monenlaista kehittämistä, näkemyksellisyyttä ja oivalluskykyä.

Vaikuttavuuden arvioinnin ja ennakoinnin kehittämisvastuu on innovaatiojärjestelmän kaikilla toimijoilla: uuden tiedon ja teknologian tuottajilla, tutkimus- ja innovaatiotoiminnan rahoittajilla ja tulosten hyödyntäjillä. Erityinen vastuu jatkokehittämisestä on julkisilla asiantuntija- ja rahoitusorganisaatioilla (Suomen Akatemia, Tekes, Sitra) ja innovaatiopalvelujen tarjoajilla. Varsinkin ennakoinnissa on luotava foorumeita ja toimintatapoja, joiden kautta kansalaisten osallistumista uusien mahdollisuuksien luomiseen ja tulevien tunnistamiseen voidaan vahvistaa.

 

Vaikuttavuuden arvioinnin ja ennakoinnin yleisen kehittämisen ohella tarvitaan resurssien suuntaamista laaja-alaiseen innovaatiodynamiikan parantamiseen, julkisten palvelujen vaikuttavuuden ja tuottavuuden arvioinnin kehittämiseen ja käyttäjäinnovaationäkökulman sisällyttämiseen politiikkatoimiin. Keskeistä on kehittämistoimien ja niiden rinnalla toteutettavien vaikuttavuuden arviointi- ja ennakointihankkeiden kytkeminen valikoivaan tiede-, teknologia- ja innovaatiopoliittiseen päätöksentekoon.

 

Fokusointia tarvitaan myös menetelmällisten puutteiden ja osaamisen pirstoutuneisuuden korjaamiseksi, koulutuksen lisäämiseksi sekä tietopohjan vahvistamiseksi. Suomalaisten vastuutahojen tulee entisestään aktivoitua vaikuttavuuden arvioinnin ja ennakoinnin kansainvälisessä yhteistyössä niin pohjoismaisella tasolla, EU:n piirissä kuin globaalisti.

 

Yritysten aktivointiin ja kannustimien toimivuuteen on jatkossa kiinnitettävä erityistä huomiota. Tämän kautta monenkeskinen verkottuminen ja yhteistyö tiivistyvät ja politiikkatoimien vaikuttavuus paranee. Rahoittajien ja muiden vastuutahojen on yhdessä tutkimusyhteisöjen kanssa selvitettävä jäsentyneemmin julkisten tuki- ja politiikkatoimien lisäarvo ja tarkoituksenmukaisuus. Kokonaisuuteen liittyy lähinnä julkisin varoin tuotettujen aineistojen, tilastojen ja rekisterien – erityisesti mikrotason aineistojen – käyttöön saamisen helpottaminen ja hyödyntämisen tehostaminen.

 

Suomen Akatemian tulee jatkaa vaikuttavuuden arvioinnin vahvistamista tehtäväalueellaan rinnan tiedepoliittisen ennakointi- ja selvitystoiminnan kehittämisen kanssa. Tekesin tulee toimillaan edistää tähänastista vielä vahvemmin varsinkin tutkimus- ja innovaatiotoiminnan yhteiskunnallista vaikuttavuutta koskevan tiedon ja ymmärryksen lisäämistä.

 

Akatemian ja Tekesin yhteinen vaikuttavuusindikaattorien kehittämishanke on tärkeä osa kehittämistoimien kokonaisuutta. Akatemian ja Tekesin yhteistyöllä näissä kysymyksissä on konkreettista merkitystä myös muiden rahoittajien ja tutkimuksen ohjaajien, kuten ministeriöiden ja julkisten innovaatiopalveluorganisaatioiden aktivoinnin kannalta. Osaamisen ja vaikuttavuuden arvioinnin voimavarojen kokoaminen helpottuu. Samalla vaikuttavuuden arvioinnin näkökulma laajenee luontevasti erityisesti sektoritutkimukseen.

Uudella sektoritutkimuksen neuvottelukunnalla on tässä oma tehtävänsä.

 

Ennakoinnin laaja-alaista kehittämistä tutkimus- ja innovaatiotoiminnan edistämiseksi on vastaavalla tavalla jatkettava. Ministeriöiden tulee osoittaa ennakointiin riittävät voimavarat, jolloin myös toimijoiden sitoutuminen hankkeisiin paranee. Oleellista on kytkeä ennakointitoiminta tiiviisti päätöksentekoon. Edellytyksenä on, että ennakointiosaaminen on korkeatasoista ja että hankkeiden tulokset esitetään hyödynnettävässä muodossa.

 

Erityisesti hallinnonalarajat ylittävän ennakointitoiminnan edellytyksissä on vielä kehitettävää. Tähän tulee kiinnittää valtioneuvoston tasolla asianmukaista huomiota uusia ennakointihankkeita tai -verkostoja asetettaessa. On myös edelleen tarve kansallisesti kootulle hankkeelle, jossa tutkimuksen ja teknologian ennakointi on integroitu laajempaan yhteiskunnalliseen ja taloudelliseen yhteyteen. Kuten vaikuttavuuden arvioinnin kehittämisessä, myös ennakoinnissa on tärkeää hyödyntää kansainvälisiä yhteistyösuhteita ja EU:ssa käynnissä olevia kehittämishankkeita.

 

Tiede- ja teknologianeuvosto käynnistää vastuuministeriöiden kanssa neuvottelut koko innovaatiojärjestelmän vaikuttavuusarvioinnin toteuttamisesta vuoteen 2010 mennessä.

 

Tiede- ja teknologianeuvosto