Suomen tiedepalkinto jaetaan joka toinen vuosi tunnustuksena korkeatasoisesta ja kansainvälisesti erityisen merkittävästä tieteellisestä tutkimuksesta. Palkinto jaettiin nyt kuudetta kertaa.

Palkintoperustelut:

Akatemiaprofessori Ilkka Hanskin (s. 1953) tutkimusala on ekologia. Hanski suoritti tohtorin tutkinnon Oxfordin yliopistossa vuonna 1979 ja on toiminut vt. eläintieteen professorina Helsingin yliopistossa (1988-1991), eläintieteen professorina (1993-) ja Suomen Akatemian akatemiaprofessorina (1996-). Hän on toiminut myös Suomen Akatemian tutkimusassistenttina, nuorempana tutkijana ja varttuneena tieteenharjoittajana.

Akatemiaprofessori Ilkka Hanski on kiistattomasti yksi tieteellisesti ansioituneimmista ekologeista maailmassa, ja hänen tutkimusryhmänsä kuuluu korkeatasoisimpien teoreettisen ja kokeellisen populaatiobiologian tutkimuskeskuksiin maailmassa. Se on hyvin houkutteleva tutkimus- ja koulutusympäristö, johon tutkijat ja tutkijaopiskelijat hakeutuvat kaikkialta maailmasta. Hanskin tutkimusryhmä on myös kansallinen tutkimuksen huippuyksikkö.

Aluksi Ilkka Hanskin tutkimustyö keskittyi populaatioiden rakenteisiin ja keskinäisiin suhteisiin pienimuotoisissa heterogeenisissä asuinympäristöissä sekä eliöiden kannanvaihteluihin. 1980-luvun alkupuolelta lähtien tutkimus on suuntautunut entistä laajempiin alueellisiin yhteyksiin, kuten pirstoutuneiden populaatiorakenteiden ekologisiin, geneettisiin ja evolutiivisiin seurauksiin.

Ilkka Hanski on nykyään kansainvälisesti tunnustettu alansa tiennäyttäjä, joka on muuttanut tutkimusalansa ajattelutapaa. Hanskilla ja hänen johtamallaan tutkimusryhmällä on ollut keskeinen merkitys paitsi metapopulaatioiden tutkimuksessa myös metapopulaatiobiologian kehittymisessä tärkeäksi populaatiobiologian osa-alueeksi. Metapopulaatio tarkoittaa osapopulaatioihin jakautunutta suurpopulaatiota, jonka säilyminen ja kasvu riippuvat osapopulaatioiden sukupuuttoriskistä ja niiden uudelleen kolonisaatiosta. Hanskin pitkäaikainen, laaja kenttätutkimus Ahvenanmaan täpläverkkoperhosten kannanvaihteluista on maailmanlaajuisesti tunnettu mallisysteemi - klassikko.

Ilkka Hanskin tieteellinen tuotanto on poikkeuksellisen merkittävä: hän on kirjoittanut yli 200 tieteellistä artikkelia ja useita kokoomateoksia, mm. kaksi metapopulaatiobiologian keskeisintä, laajasti luettua ja viitattua teosta, yhdessä amerikkalaisen kollegan Michael Gilpinin kanssa. Ilkka Hanskin kirjoittama, vuonna 1999 ilmestynyt Metapopulation ecology on arvovaltainen synteesikirja pirstoutuneiden ekosysteemien tutkimusten tuloksista parin vuosikymmenen ajalta. Kirjassaan Ilkka Hanski on valottanut esimerkein metapopulaatiotutkimuksen merkitystä suojelubiologiassa ja esittänyt näkemyksiään monista metapopulaatioekologian näkökulmista. Teos on kulmakivi niin alan tutkijoiden kuin käytännön toimijoidenkin työssä populaatiobiologian, suojelubiologian ja maisemaekologian aloilla.

Hän kuuluu ainoana suomalaistutkijana tieteenalaryhmänsä (ryhmä ekologia ja ympäristötiede, Thompson ISI) kärkikymmenikköön, kun tieteellistä vaikuttavuutta ja menestystä mitataan tieteellisten artikkeleiden saamalla viitemäärällä. Ekologina Hanski on maailman neljänneksi viitatuin tutkija.

Osoituksena laajasta ja kansainvälisestä arvostuksesta Ilkka Hanskilla on lukuisia kansainvälisiä luottamustehtäviä, ja merkittävästä tieteellisestä työstä hänelle on myönnetty useita huomionosoituksia. Viimeisin on kutsu vuonna 2006 The American Academy of Arts and Sciences ulkomaiseksi kunniajäseneksi, vuonna 2005 hänet kutsuttiin brittiläisen The Royal Societyn elinikäiseksi kunniajäseneksi sekä samana vuonna hän sai merkittävän ekologian alan palkinnon "Marsh Award of the British Ecological Society". Ilkka Hanski on vuonna 1660 perustetun Royal Societyn toinen suomalainen jäsen kautta aikojen.

Ilkka Hanskin populaatiobiologisella tutkimuksella on myös käytännön merkitystä. Lajiston monimuotoisuuden ja kannanvaihteluiden ymmärtäminen on tärkeää käytännön luonnonsuojelubiologiassa ja maankäytön suunnittelussa. Hanskin ryhmän kehittämiä matemaattisia malleja voidaan käyttää hyväksi sovitettaessa yhteen ihmisen ja luonnon tarpeita.

Ilkka Hanski on myös rohkea julkinen keskustelija. Hän selittää selkokielellä tutkimustuloksia ja niiden merkitystä niin suurelle yleisölle kuin päättäjille. Hänen mielestään ekologiyhteisön tulee arvioida tutkimustiedon todistusvoimaa kussakin tilanteessa ja tehdä tieteelliset tulokset laajasti tunnetuiksi. Ilkka Hanski toimii tutkimustiedon levittäjänä eri tiedotusvälineissä, niin kansainvälisissä kuin kansallisissa lehdissä, radiossa ja televisiossa.

-- -- --

Lisätietoja:
– opetusneuvos Annu Jylhä-Pyykönen (opetusministeriö), puh. (09) 160 77200