Asukaslukuun ja bruttokansantuotteeseen suhteutettuna Suomi on yksi suurimpia julkaisujen tuottajia maailmassa ja edellä esimerkiksi sellaisia perinteisiä tiedemaita kuin Iso-Britannia ja Saksa. Molemmissa vertailuissa Suomi sijoittuu neljänneksi kolmenkymmenen OECD-maan joukossa.

Suomen julkaisuista 43 prosenttia on luonnontieteiden ja 39 prosenttia lääketieteiden aloilta. Tekniikan alojen osuus on 10 prosenttia, yhteiskuntatieteiden neljä prosenttia, maataloustieteiden kolme prosenttia ja humanististen tieteiden osuus prosentin. Suomen julkaisuprofiili on samantapainen kuin OECD-maissa keskimäärin, mutta lääketieteiden osuus on suurempi.

Sen lisäksi, että suomalaiset tutkijat julkaisevat yhä useammin kansainvälisissä lehdissä, julkaisuista huomattavasti suurempi osa tehdään kansainvälisessä yhteistyössä. Kansainvälistä yhteistyötä tehtiin eniten EU-maiden tutkijoiden kanssa, ja yhteisjulkaisujen määrä kasvoi 85 prosenttia vuosina 1995-2004. Merkittävimmät yhteistyökumppanit ovat Yhdysvalloissa, Ruotsissa, Isossa-Britanniassa, Saksassa, Ranskassa, Alankomaissa ja Venäjällä.

Yliopistot mukana 70 prosentissa Suomen julkaisuista

Noin 250 suomalaista organisaatiota julkaisi vähintään kymmenen kansainvälistä tieteellistä julkaisua vuosina 1995-2004. Näistä yliopistoja oli 18, ammattikorkeakouluja 14 ja valtion tutkimuslaitoksia 16 sekä yrityksiä 95.

Sektoreittain tarkasteltuna yliopistot ovat mukana lähes 70 prosentissa kaikista Suomen julkaisuista. Valtion tutkimuslaitosten osuus on 17 prosenttia. Yritykset ovat mukana kuudessa prosentissa julkaisuista. Yliopistojen julkaisumäärä kasvoi jopa kolmanneksella ja valtion tutkimuslaitosten neljänneksellä vuosina 1995-2004.

Perustutkimuksesta vastaavien yliopistojen julkaisuprofiilissa korostuu lääketieteiden osuus. Luonnontieteiden ja maataloustieteiden osuus on suurin valtion tutkimuslaitoksissa. Yrityksissä julkaisutoiminta painottuu soveltavan tekniikan päätieteenalalle. Humanististen alojen julkaisutoiminta keskittyy yliopistoihin.

Suomen tiede saa runsaasti viitteitä

Suomalaisten julkaisujen näkyvyydestä, tieteellisestä vaikuttavuudesta ja laadusta kertoo se, että niihin viitattiin 13 prosenttia enemmän kuin OECD-maiden julkaisuihin keskimäärin. OECD-maiden viittausindeksien vertailussa Suomi sijoittuu kahdeksanneksi.

Suomen Akatemian pääjohtaja Raimo Väyrysen mukaan myös tämä tieto vahvistaa osaltaan sitä, että suomalainen tiede on laadukkaampaa kuin OECD-maissa keskimäärin. Päätieteenaloittain tarkasteltuna Suomi sijoittuu maataloustieteissä ja lääketieteissä OECD-maiden kärkijoukkoon. Maataloustieteellisiin julkaisuihin viitattiin 56 prosenttia ja lääketieteiden julkaisuihin 25 prosenttia enemmän kuin näiden alojen julkaisuihin OECD-maissa keskimäärin.

Suurten tutkimusintensiivisten maiden kuten Yhdysvaltojen, Saksan, Ranskan ja Ison-Britannian tieteen nopea kasvu ajoittui 1980-luvulle, kun taas Suomessa se tapahtui 1990-luvun alkupuoliskolla. Väyrynen viittaa julkaisun johtopäätöksiin, joiden mukaan tieteen maantiede on muuttumassa, ja se tulee mitä ilmeisemmin edelleen muuttumaan seuraavien vuosikymmenten aikana. Kasvu on nyt voimakasta Etelä-Euroopan pienissä maissa sekä Aasian maista Kiinassa ja Etelä-Koreassa.

Bibliometriset menetelmät ovat vakiinnuttaneet asemansa viimeisen kymmenen vuoden aikana tutkimuksen tieteellisen vaikuttavuuden arvioinnissa. Menetelmät perustuvat julkaisu- ja viittaustietojen käyttöön. Julkaisussa Finnish Science in International Comparison: A Bibliometric Analysis vertaillaan OECD-maiden tutkimuksen tuloksellisuutta sekä näkyvyyttä, tieteellistä vaikuttavuutta ja laatua. Suomen tieteellisen julkaisutoiminnan rakennetta ja tasoa tarkastellaan tarkemmin sektoreittain, organisaatioittain ja päätieteenaloittain.

Suomen Akatemian julkaisusarjassa ilmestyneen julkaisun ovat laatineet johtava tiedeasiantuntija Annamaija Lehvo ja tiedeasiantuntija Anu Nuutinen. Julkaisu (pdf) löytyy Akatemian verkkosivuilta osoitteesta www.aka.fi/julkaisut. Painettua versiota voi tilata osoitteesta viestinta@aka.fi. Julkaisun julkistamisen yhteydessä pidetyssä seminaarissa esitetyt kalvot ja puheet sekä osa julkaisun taulukoista löytyvät Akatemian verkkosivulta www.aka.fi/bibliometriikka.

Lisätietoja: Annamaija Lehvo, p. (09) 7748 8404 ja Anu Nuutinen, p. (09) 7748 8400.

Suomen Akatemian viestintä
Maj-Lis Tanner
Viestintäjohtaja
maj-lis.tanner@aka.fi
p. (09) 7748 8347, 040 729 6736