Sarkomaa: Yliopistouudistuksen tavoitteena alueellisesti vahvempi ja vaikuttavampi yliopistoverkko
Document Actions
Opetusministeri Sari Sarkomaa painottaa, että yliopistolain kokonaisuudistuksen tavoitteena on vahvistaa kaikkien suomalaisten yliopistojen toimintamahdollisuuksia.
– Yksinkertaisesti on kyse siitä, että yliopistot ovat entistä parempi
paikka tutkia, opiskella ja opettaa. Korkeakoulutuksen keskeinen haaste on
koulutuksen ja tutkimuksen laadun parantaminen. Samalla korkeakoulujen
alueellista ja yhteiskunnallista vaikuttavuutta tulee vahvistaa. Haluamme,
että kaikki yliopistot ovat parhaimmillaan, Sarkomaa sanoi puheessaan Oulun
yliopiston 50-vuotisjuhlassa maanantaina.
– Yliopistolain uudistuksen rinnalla jatketaan korkeakoulujen rakenteellista
kehittämistä. Yhtään yliopistoa ei lakkauteta, mutta selvää on, että tiivistä
yhteistyötä ja jopa fuusioita tarvitaan opetuksen ja tutkimuksen laadun
vahvistamiseksi sekä vahvempien ja vaikuttavampien korkeakoulujen
synnyttämiseksi. Rakenteita uudistamalla voidaan myös vapauttaa voimavaroja
opetukseen ja tutkimukseen, Sarkomaa totesi.
– Merkittävimmät rakenneuudistukset tehdään yliopistojen sisällä. Oulun
yliopisto on tarttunut haasteeseen vahvasti ja uudistanut oman strategiansa
painottuen yhdeksi maamme johtavista tutkimusyliopistoista. Erinomaista on
se, että Oulun ja Lapin yliopistot ovat selkeyttäneet alueellista työnjakoaan
ja kehittäneet keskinäistä yhteistyötään. Alueellisten voimavarojen
kokoamisen ja tehokkaan käytön näkökulmasta myös yhteistyö Oulun seudun
ammattikorkeakoulun kanssa on tuonut hyviä tuloksia, Sarkomaa sanoi.
Opetusministeri Sarkomaa korosti Oulussa myös sitä, että valtion on
sitoutunut vahvistamaan kaikkien yliopistojen perusrahoitusta vähintään
kustannuskehityksen mukaisesti.
– Todellinen autonomia edellyttää, että toiminnan rahoitus on riittävä
suhteessa tavoitteisiin. Yliopistouudistuksen tavoitteena on antaa modernit
toimintamahdollisuudet, mutta yhtä lailla vahvistaa kaikkien yliopistojen
taloudellisia toimintaedellytyksiä. Perusrahoituksen tasoon on palattava
vuosittain budjetin laadinnan yhteydessä.
– Mutta myös uusia keinoja tukea yliopistoja on löydettävä. Esimerkki tästä
on päätös siitä, että valtion finanssisijoituksia voidaan tehdä kaikkiin
yliopistoihin. Yliopistoille voidaan siis siirtää esimerkiksi
valtionomaisuuden myyntituloja vahvistamaan toimintamahdollisuuksia. Pidän
tätä historiallisena avauksena sivistysyliopistojen tukemiseksi, Sarkomaa
tähdensi.
-----
Lisätietoja: erityisavustaja Laura Rissanen, 041 540 4505