Sarkomaa: Korkeakoulujen kansainvälistyminen vauhtiin
Document Actions
Tulosta sivu
Korkeakoulujen kansainvälistymisstrategian valmistelu käynnistyi keskiviikkona 27.2.2008 Helsingissä järjestetyssä aloitusseminaarissa. Strategiaa valmistellaan yhdessä korkeakoulujen, opiskelijoiden, elinkeinoelämän, rahoittajaorganisaatioiden ja muiden osallisten kanssa.
Seminaarin avanneen opetusministeri Sari Sarkomaan mukaan
korkeakoulumaailman keskeinen haaste on vertailevasti ottaen vähäinen
kansainvälisyys.
- Meneillään oleva korkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen on syntynyt vastauksena globalisaatioon ja kansainvälistymisen vaatimuksiin. Erikoistumalla vahvuusalueilleen korkeakoulut parantavat asemiaan uskottavana kansainvälisenä yhteistyökumppanina tutkimuksessa ja koulutuksessa. Pieniä yksikköjä yhdistämällä on tarkoitus varmistaa, että kaikki yksiköt ovat riittävän monipuolisia ja kykenevät korkealaatuiseen toimintaan. Toimeenpantavilla uudistuksilla tähdätään kansainväliseen huippuun tutkimus- ja kehitystoiminnan aloilla, jotka ovat kansantalouden, yhteiskunnan muun kehityksen ja kansalaisten hyvinvoinnin kannalta kaikkein tärkeimpiä.
- Väestömme ikärakenteen nopea muutos antaa aihetta lisähuoleen. Tuoreen tutkimuksen mukaan Suomen maahanmuuttajien koulutustaso oli matalampi ja työttömyysaste korkeampi kuin OECD-maissa keskimäärin. Vain muutamissa OECD-maissa ulkomailla syntyneillä on matalampi koulutustaso kuin kantaväestöllä. Suomesta pois muuttavien koulutustaso on keskimäärin korkeampi kuin tänne saapuvien. Korkeasti koulutettua väestöä ajatellen Suomi on muuttotappiomaa, Sarkomaa muistutti.
- Kansainvälistyminen ei ole vain ulkomaisten osaajien rekrytointia, markkinointiponnisteluja ja rajat ylittävää toimintaa. Strategiassa tulee kiinnittää huomiota myös niin sanottuun kotikansainvälistymiseen. Edelleen pätee se perustotuus, että kansainvälistyminen on keino parantaa laatua. Kansainvälistymisellä haluamme luoda innostavan ja palkitsevan koulutus- ja tutkimusympäristön kaikille korkeakouluyhteisön jäsenille.
- Korkeakoulujemme imagon ja identiteetin tuotteistaminen vaatii ammattimaista ja suunnitelmallista markkinointia. Suomi ei enää ehdi mukaan laajentuvien koulutusmarkkinoiden ensimmäiseen aaltoon. Tarvitaan realistinen analyysi siitä, mitkä ovat vahvuutemme, millaisille koulutuspalveluille on kysyntää lähivuosina, mitkä ovat päämarkkina-alueet ja millaiset tuotteet luontevimmin sopivat suomalaisille korkeakouluille. Vaikka kilpailu on hyvästä, Suomen korkeakoulut ovat maailmalla niin pieniä toimijoita, että niiden on kyettävä löytämään vahvuutensa ja kansainväliset profiilinsa yhteistyössä, Sarkomaa painotti
---
Lisätietoja: erityisavustaja Laura Rissanen 041 540 4505
- Meneillään oleva korkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen on syntynyt vastauksena globalisaatioon ja kansainvälistymisen vaatimuksiin. Erikoistumalla vahvuusalueilleen korkeakoulut parantavat asemiaan uskottavana kansainvälisenä yhteistyökumppanina tutkimuksessa ja koulutuksessa. Pieniä yksikköjä yhdistämällä on tarkoitus varmistaa, että kaikki yksiköt ovat riittävän monipuolisia ja kykenevät korkealaatuiseen toimintaan. Toimeenpantavilla uudistuksilla tähdätään kansainväliseen huippuun tutkimus- ja kehitystoiminnan aloilla, jotka ovat kansantalouden, yhteiskunnan muun kehityksen ja kansalaisten hyvinvoinnin kannalta kaikkein tärkeimpiä.
- Väestömme ikärakenteen nopea muutos antaa aihetta lisähuoleen. Tuoreen tutkimuksen mukaan Suomen maahanmuuttajien koulutustaso oli matalampi ja työttömyysaste korkeampi kuin OECD-maissa keskimäärin. Vain muutamissa OECD-maissa ulkomailla syntyneillä on matalampi koulutustaso kuin kantaväestöllä. Suomesta pois muuttavien koulutustaso on keskimäärin korkeampi kuin tänne saapuvien. Korkeasti koulutettua väestöä ajatellen Suomi on muuttotappiomaa, Sarkomaa muistutti.
- Kansainvälistyminen ei ole vain ulkomaisten osaajien rekrytointia, markkinointiponnisteluja ja rajat ylittävää toimintaa. Strategiassa tulee kiinnittää huomiota myös niin sanottuun kotikansainvälistymiseen. Edelleen pätee se perustotuus, että kansainvälistyminen on keino parantaa laatua. Kansainvälistymisellä haluamme luoda innostavan ja palkitsevan koulutus- ja tutkimusympäristön kaikille korkeakouluyhteisön jäsenille.
- Korkeakoulujemme imagon ja identiteetin tuotteistaminen vaatii ammattimaista ja suunnitelmallista markkinointia. Suomi ei enää ehdi mukaan laajentuvien koulutusmarkkinoiden ensimmäiseen aaltoon. Tarvitaan realistinen analyysi siitä, mitkä ovat vahvuutemme, millaisille koulutuspalveluille on kysyntää lähivuosina, mitkä ovat päämarkkina-alueet ja millaiset tuotteet luontevimmin sopivat suomalaisille korkeakouluille. Vaikka kilpailu on hyvästä, Suomen korkeakoulut ovat maailmalla niin pieniä toimijoita, että niiden on kyettävä löytämään vahvuutensa ja kansainväliset profiilinsa yhteistyössä, Sarkomaa painotti
---
Lisätietoja: erityisavustaja Laura Rissanen 041 540 4505
Opetusministeriö
