Rahoitusta luonnontieteiden ja tekniikan tutkijoiden liikkuvuuteen
Document Actions
Tulosta sivu
Suomen Akatemian Luonnontieteiden ja tekniikan tutkimuksen toimikunta rahoitti tutkijoiden liikkuvuutta tutkimusorganisaatioiden ja elinkeinoelämän välillä. Akatemian mielestä on tärkeää, että uusin tutkimustieto ja työelämän tarpeet kohtaavat, koska tämä luo kestävän pohjan uusien innovaatioiden syntymiselle. Toimikunta tuki myös nuorten tutkijoiden kansainvälistymistä tavoitteenaan tutkimuksen tason nostaminen kansainvälisen yhteistyön kautta. Rahoitusta liikkuvuuden edistämiseen myönnettiin yhteensä 1,7 miljoonaa euroa. Erillisten tukimuotojen lisäksi Suomen Akatemia edistää kansainvälisyyttä ja liikkuvuutta hankerahoituksen kautta. Vuonna 2009 luonnontieteiden ja tekniikan tutkimuksen toimikunta kohdisti noin 36,5 miljoonaa euroa tutkimushankkeisiin.
Toimikunta tuki tutkijoiden liikkumista elinkeinoelämän ja suomalaisten yliopistojen välillä 450 000 eurolla. Se myönsi rahoituksen seitsemälle hakemukselle kymmenestä. Yksi rahoituksen saaja siirtyy elinkeinoelämän palveluksesta suomalaiseen yliopistoon ja kuusi henkilöä liikkuu yliopistosta elinkeinoelämän palvelukseen. Rahoitusta myönnettiin vuoden pituisille ajanjaksoille.
Taiteen tohtori Esko Kurviselle myönnettiin rahoitus, jonka turvin hän voi siirtyä vuodeksi Elisa OYJ:stä Aalto-yliopistoon. Projektissa tutkitaan adaptiivisten käyttöliittymien ja palvelujen käyttöä yhteistoiminnallisissa tilanteissa. Kurvinen etsii vastausta kysymykseen, mitä konkreettisesti tapahtuu, kun ihmiset käyttävät adaptiivisia palveluja, jotka tekevät tulkintaa heidän toiminnastaan. Tutkimuskohteeksi valitaan palveluja, joissa sosiaalinen vuorovaikutus on keskeisessä roolissa.
Oulun yliopiston professori Harri Oinas-Kukkoselle myönnettiin vuoden rahoitus, jotta hän voi siirtyä tekemään tutkimusta Polar Elektro OY:hyn tavoitteenaan tunnistaa webin seuraavan aallon erityispiirteet. Erityisenä mielenkiinnon kohteena hänellä on integroida sykemittarit webin kanssa. Hankkeessa tutkitaan olemassa olevia sykemittareita ja niihin liittyviä järjestelmiä ja palveluita ja kehitetään uusia käsitteitä tulevaisuuden sykeperustaisille liikuntasovelluksille, -teknologioille ja -ratkaisuille.
41:lle tukea työskentelyyn ulkomaisissa yliopistoissa
Toimikunta tuki tutkijoiden työskentelyä ulkomaisissa yliopistoissa noin 900 000 eurolla. Tuen saaneista tutkijoista seitsemällä kymmenestä oli lisäksi omaa rahoitusta muun muassa vastaanottavasta organisaatiosta. Rahoitusta myönnettiin 41 tutkijalle, joista 36 oli nuoria alle 35-vuotiaita väitöskirjatyön tekijöitä tai tutkimusuran alkuvaiheessa olevia henkilöitä.
Yli puolet rahoituksen saaneista tutkijoista suuntaa eurooppalaiseen yliopistoon ja noin kolmannes Pohjois-Amerikkaan. Euroopan maista suosituimpia tutkimuksen suorituspaikkoja ovat Alankomaat, Ruotsi ja Saksa. Kaukaisimmat kohteet löytyvät Australiasta, Uudesta-Seelannista ja Etelä-Koreasta. Naisia oli noin neljäsosa kansainväliseen liikkuvuuteen suunnatun rahan saaneista.
Tamperelainen DI Atte Joutsen sai 18 000 euroa Yhdysvaltojen kansallisessa terveysinstituutissa NIH:ssa suoritettavaan tutkimusvierailuun, joka on osa hänen väitöskirjatyötään. Biolääketieteen alaan kuuluva tutkimus käsittelee leikkauksenaikaisten tuntoherätevasteiden mittaamista, mallintamista ja analyysia.
Juuri Helsingin yliopistosta väitelleelle Tommi Järvelle myönnettiin 21 000 euroa Saksassa Fraunhofer IWM instituutissa suoritettavaan väitöksen jälkeiseen tutkimukseen. Materiaalifysiikan alaan kuuluvassa tutkimuksessa testataan litium-ioniakkuteknologian uusia materiaaleja ja laskennallisia menetelmiä. Uusien akkujen kehittäminen voi johtaa läpimurtoon muun muassa sähköautojen kehityksessä.
Rovaniemen Arktisesta keskuksesta lähtöisin oleva tutkija FT Anna Sinisalo sai 53 000 euroa Oslon yliopistoon suuntautuvaan kaksivuotiseen tutkimusvierailuun. Ilmastonmuutostutkimukseen liittyvä aihe käsittelee Etelämantereen mannerjäätikön pintamassatasapainon vaihteluita ajan ja paikan suhteen.
Joulukuussa 2009 Turun yliopistosta väittelevä FM Hanna Suominen sai 29 700 euroa Australian ICT-tutkimuskeskukseen suuntautuvaa vierailua varten. Tietojenkäsittelytieteen alaan kuuluva väitöskirjatyön jälkeinen tutkimus käsittelee koneoppimiseen liittyviä malleja ja mallinnusta, joita käytetään lähes jokaisella elinkeinoelämän osa-alueella päätöksenteon tukena ja suoriutumisen parantajana. Tutkimuksen tavoitteena on tutkia arviointimittojen paljoutta. Taloudellinen riskinarviointi motivoi tätä tutkimusta, mutta myös tulosten yleistettävyyttä muille päätöksenteon osa-alueille tarkastellaan.
Myös työelämässä olevien henkilöiden jatkokouluttautumiseen myönnettiin rahoitusta. Hakemuksia jätettiin toimikunnalle 19, joista 13 sai myönteisen päätöksen. Näistä viisi oli naisia. Rahoituksen tarkoituksena on edistää teollisuuden ja muun elinkeinoelämän, tutkimuslaitosten ja julkisen hallinnon palveluksessa olevien henkilöiden tohtorintutkintoon tähtäävää koulutusta.
Lisätietoja antavat:
Eija Kanto, p. (09) 7748 8298 (Tutkijankoulutus ja tutkijoiden työskentely ulkomailla)
Kati Sulonen, p. (09) 7748 8266 (Työelämässä olevien henkilöiden jatkokoulutus ja Tutkijoiden liikkuvuus työelämässä)
Suomen Akatemian viestintä
p.(09) 774 881
viestinta@aka.fi
