Jotta yliopistot voivat houkutella parhaita osaajia Suomesta ja ulkomailta, on niiden tutkimuksen laadun oltava korkealla kansainvälisellä tasolla, painotti Suomen Akatemian pääjohtaja Markku Mattila puheessaan Oulun yliopiston 50-vuotisjuhlaseminaarissa.

Suomen Akatemian kansainvälisen toiminnan strategia tähtää tutkimuksen laadun kohottamiseen. Tärkeä keino on kansainvälinen arviointitoiminta, jossa Suomen tutkimus vertautuu kansainväliseen tasoon. Kansainvälisiltä asiantuntijoilta saatava palaute palvelee tutkimuksen kehittymistä kohti kansainvälistä huippua.
Akatemian kansainvälisen toiminnan strategia painottaa tutkijoiden kansainvälistämistä. Tavoitteena on tutkijoiden liikkuvuuden lisääminen osana tutkijakoulujen kansainvälistä verkottamista ja yhteistyötä.

Suomen Akatemian ja Tekesin FiDiPro-ohjelmarahoituksella (Finland Distinguished Professor) Suomeen on saatu maailmanluokan tutkijoita vahvistamaan tutkimusympäristöjämme. 42 FiDiPro-professorista 28 toimii Akatemian rahoituksella ja 14 Tekesin rahoituksella. Oulun yliopisto on menestynyt tässä hyvin: viisi huippututkijaa vahvistaa Oulun yliopiston tutkimuksen kärkialoja.

Kesällä valmistunut ehdotus kansalliseksi innovaatiostrategiaksi korostaa osaamisperustan vahvistamista ja kansainvälisiä kontakteja. Vahvaa osaamispohjaa, jonka Suomi on luonut panostamalla koulutukseen ja tutkimukseen, tulee vahvistaa. Uudet innovaatiot syntyvät tyypillisesti siellä, missä poiketaan totunnaisista tieteenalarajoista tai lähestymistavoista. Siksi tulee tavoitella ja etsiä uusia avauksia ja edelläkävijöitä.

Huipputason tutkimus edellyttää pitkäjänteistä panostusta maailmanluokan tutkimusympäristöihin, tutkimusinfrastruktuureihin ja lahjakkaisiin henkilöihin. Tarvitaan myös ennakkoluulotonta ja avointa kansallista, kansainvälistä ja tieteenalarajat ylittävää vuorovaikutusta.

Kansallisesti on pidettävä huoli siitä, että suomalaisten huippututkijoiden tutkimusinfrastruktuuri on niin korkeatasoinen, että se houkuttelee ulkomaisia huippututkijoita, tutkimustoimintaa ja rahoitusta Suomeen ja että tutkijoillamme on pääsy suuriin kansainvälisiin tutkimusinfrastruktuureihin.

Eurooppalaisella kentällä vaikuttaa uusi toimija, Euroopan tiedeneuvosto (ERC), joka rahoittaa merkittävillä summilla tutkijalähtöisiä ja pääasiassa yhden tutkimusryhmän toteuttamia hankkeita. Haaste ja tieteemme tason mittari on suomalaisten tutkijoiden menestys ERC:n rahoituskilpailussa.

Ensimmäisessä nuorten tutkijoiden haussa yhdeksän suomalaista tutkijaa sai rahoituksen.  Tulokset edistyneiden tutkijoiden hausta tekniikan ja luonnontieteiden alalla näyttävät myös hyviltä: kaksi tutkijaa on suomalaisia. Yksi FiDiPro-professorimme saa tutkimusrahoituksen yhteiskuntatieteiden ja humanististen tieteiden aloilla.

Akatemialle suomalaisten tutkijoiden menestys ei ole yllätys. Lähes kaikki ERC:n hauissa menestyneet tutkijat ovat toimineet Akatemian virkatutkijoina: nuoret tohtorit akatemiatutkijoina ja varttuneet akatemiaprofessoreina. Kansallisesti olemme tunnistaneet lupaavat tutkijat ja tarjonneet heille tutkimusedellytykset tehdä korkeatasoista tutkimusta. Heidän tasonsa riittää kovimpaan kansainväliseen kärkeen.

Tänään julkistettu suomalaisen konetekniikan tutkimuksen kansainvälinen arviointi osoittaa, että alan tieteellisen tutkimuksen tason nostamiseen Suomessa on kiinnitettävä nykyistä enemmän huomiota. Aihealue on tärkeä, sillä kone- ja automaatiotekniikka on yksi käynnistymässä olevan strategisen huippuosaamisen keskittymän aihealue. Kansallisesti tulee pohtia, millaista pitkäjänteistä tieteellistä tutkimusta tarvitaan jotta luotaisiin pohja uusille tulevaisuuden aluevaltauksille. Arviointiraportin mukaan tässä on haasteita myös Oulun yliopistolle.

Oulun yliopisto tutkijoineen kuuluu parhaiten menestyneiden yliopistojen joukkoon. Oulussa on vahvistettu kansainvälisyyttä ja luotu aloitteellisesti kansainvälisiä kumppanuuksia sekä lähialueyhteistyötä. Arktisen yliopistoverkoston yhteistyö on erinomainen tapa tiivistää pohjoisilla alueilla toimivien yliopistojen kansainvälisiä yhteyksiä. Cross-Border University -toiminta sekä Ruotsin että Venäjän suuntaan on erinomainen ja tulevaisuudessa lisääntyvä kansainvälinen toimintamalli, jolla voi olla myönteisiä vaikutuksia pitkälle tulevaisuuteen.

Lisätietoja: Suomen Akatemian pääjohtaja Markku Mattila, p. (09) 7748 8210 ja 0400 736 603

Suomen Akatemian viestintä
Viestintäjohtaja Maj-Lis Tanner
p. (09) 7748 8347
maj-lis.tanner@aka.fi