- Erilaisuudesta huolimatta kaikissa hankkeissa on löydettävissä uudenlaista yhteistyötä ja uusia innovaatioita. Opetusministeriöllä on valmius ja halu edetä kaikkien kolmen hankkeen osalta. Hankkeiden eteenpäin vieminen edellyttää monipuolisen ja laajan lainsäädännöllisen jatkotyön käynnistämistä niin opetusministeriössä kuin yliopistoissakin, Kalliomäki totesi.

Kalliomäki korosti, että yliopistojen yhdentymisen loppuunsaattaminen edellyttää uudenlaisia rahoituksellisia ratkaisuja. Kalliomäki pitää esitettyjä rahoitustasoja haastavina.

- Erityisesti esitetty tekniikan, kaupan ja taideteollisen alan huippuyliopiston rahoitus on aivan uudenlainen malli Suomessa. Kyseessä on rohkea esitys, todellinen uusi kansallinen hanke. Sen toteutuminen edellyttää ehdottomasti, että myös elinkeinoelämä lunastaa mukaan tulollaan hankkeen valmistelua tukeneet kannanottonsa. Valtion osalta toisaalta on kyse hallitusohjelmatason ratkaisusta, mutta myös siitä, voiko esimerkiksi valtion omaisuuden myynnistä ja osingoista saatavia tuloja käyttää tämänkaltaiseen säätiön peruspääoman rakentamiseen ilman, että se olisi poissa yliopistojen muista rahoitustarpeista, Kalliomäki sanoi.

Kalliomäki painotti nyt julkistetun kolmen hankkeen toimivan koko yliopistolaitoksen kehittämisen hyväksi. - Tärkeää on näiden hankkeiden osalta huomata, että ne ovat osa koko yliopistolaitoksen kehittämistä. Sen olennaisena osana on yliopistojen taloudellisen ja hallinnollisen aseman uudistaminen, joka käsittää kaikki yliopistot ja jonka toteuttaminen antaa vauhtia myös näiden hankkeiden toteuttamiselle, Kalliomäki korosti.

- Uudistettaessa yliopistoja on tärkeää, että kykenemme edelleen harjoittamaan pitkäjänteistä yliopisto- ja tiedepolitiikkaa valtakunnallisella tasolla. Selvää on, että jatkossakin valtiovalta joutuu huolehtimaan korkeakoulujen perusvoimavarojen riittävyydestä ja valtiovalta haluaa varmasti kannustaa yliopistoja entistä parempaan toimintaan hyvistä tuloksista palkitsemalla, Kalliomäki sanoi.
_ _ _

Lisätietoja:
- erityisavustaja Vesa Vuorenkoski, puh. (09) 160 77418

_ _

Yliopistojen uudenlaisia toimintarakenteita on valmisteltu kolmessa suunnitteluryhmässä, jotka luovuttivat esityksensä 19.2.2007. Turun yliopiston ja Turun kauppakorkeakoulun yhteistä toimintarakennetta valmisteltiin varatuomari Markku Linnan johdolla ja Joensuun ja Kuopion yliopistoista muodostuvaa yhteistä toimintarakennetta professori Reijo Vihkon johdolla. Valtiosihteeri Raimo Sailaksen johdolla valmisteltiin ehdotus Teknillisen korkeakoulun, Helsingin kauppakorkeakoulun ja Taideteollisen korkeakoulun yhteistyön syventämisestä sekä siihen liittyvä toteutussuunnitelma aikataulutettuine osaprojekteineen.

Korkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen perustuu valtioneuvoston vuonna 2005 tekemään päätökseen julkisen tutkimusjärjestelmän rakenteiden kehittämisestä ja opetusministeriön vuonna 2006 tekemään periaatelinjaukseen suomalaisen korkeakouluverkon kehittämisestä. Nykyinen 20 yliopiston ja 28 ammattikorkeakoulun korkeakouluverkko on käytettyihin resursseihin nähden ja kansainvälisesti vertaillen liian tiheä. Opetusministeriö tukee erilaisia korkeakoulujen rakenteellisen kehittämisen hankkeita, jotka edistävät korkeakoulujen välisiä yhteistyömalleja.

Yliopistojen opetuksen ja tutkimuksen laadun, kansainvälisen houkuttelevuuden ja kilpailukyvyn nostaminen edellyttävät toiminnan kokoamista suuremmiksi kokonaisuuksiksi, korkeakoulujen profiloitumista, yhteistyötä, verkostoitumista ja entistä vahvempaa kansainvälistymistä.