OECD:n asiantuntijat arvioivat suomalaisen korkeakoulujärjestelmän vahvaksi ja hyväksi pohjaksi tulevaisuuden haasteille. He lisäisivät yliopistojen hallintoon valmiutta strategiseen johtamiseen. Yliopistoilla tulisi olla nykyistä itsenäisemmät mahdollisuudet monipuolistaa toimintaansa ja hankkia ulkopuolista rahoitusta. He suosittelevat raportissaan yliopistojen muuttamista oikeushenkilöiksi, joko voittoa tavoittelemattomiksi yhteisöiksi tai säätiöiksi. Yhtiö- tai säätiömallia suositellaan myös ammattikorkeakouluille. Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen toimintatapaa tulisi muuttaa yrittäjämäisempään suuntaan.

Ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen duaalimalli on toistaiseksi palvellut hyvin kansallisia tarpeita. Tulevaisuudessa alueellinen ja kansainvälinen kehitys edellyttää kuitenkin entistä suurempaa joustavuutta korkeakouluilta ja korkeakoulupolitiikalta. Korkeakoululaitoksen rakenne on uusien haasteiden edessä. Ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen välistä yhteistyötä tulisi nykyisestään tiivistää ja monipuolistaa. Korkeakouluyhteistyön luonne voi vaihdella aina vapaaehtoisista yhteistyömuodoista kokonaisten korkeakoulujen välisiin fuusioihin.

Alueellisten ja paikallisten yhteistyötarpeiden lisäksi tulisi ottaa huomioon myös kansalliset ja kansainväliset tarpeet. Suuret kokonaisuudet tuovat taloudellista tehokkuutta, jota tarvitaan kansainvälisesti kilpailukykyisen tutkimuksen edistämiseen. Tutkimuksen vaikuttavuutta ja resurssipohjaa voitaisiin asiantuntijaryhmän mukaan vahvistaa myös yliopistojen yhdistämisellä. On pohdittava, missä määrin yhteistyön tiivistäminen on tarkoituksenmukaisinta alueen yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen kesken, missä määrin taas eri alueilla toimivien yliopistojen kesken.

Asiantuntijat kiinnittävät huomiota ulkomaisten opettajien, tutkijoiden ja opiskelijoiden vähäiseen määrään Suomessa. Samaan aikaan Suomi menettää aivovuotona lahjakkuuksia ulkomaille. Ulkomaisille opettajille tulisi luoda nykyistä paremmat työskentelyn ja uralla etenemisen mahdollisuudet. Suomen pitäisi lisätä ponnisteluja korkeakoulutuksen tunnetuksi tekemiseksi ja ulkomaisten opiskelijoiden houkuttelemiseksi. Kansainvälistymisen edistämiseksi he kannattavat raportissaan ulkomaisten opiskelijoiden lukukausimaksua.

Pitkittyneet opiskeluajat ovat suomalaisen korkeakoulutuksen heikkous. Opiskeluaikoihin voidaan vaikuttaa opiskelijavalintojen ja opiskelijoiden taloudellisen aseman kehittämisellä. Asiantuntijaryhmä suosittelee opintolainaan pohjautuvaa opintotukijärjestelmää. Opintolainan takaisinmaksu tulisi sitoa opiskelijan myöhempään maksukykyyn. Näin säästyvät julkiset voimavarat voitaisiin sijoittaa korkeakoulupolitiikan painopistealueisiin.

Asiantuntijat korostavat, että Korkeakoulujen arviointineuvoston tulee olla riippumaton suhteessa opetusministeriöön ja ministeriön korkeakoulupoliittisiin linjauksiin. Jos arvioinnin tuloksia käytetään ohjauksen ja rahanjaon pohjana, on vaara, että korkeakoulut eivät uskalla kriittisesti arvioida omaa toimintaansa. Korkeakouluja koskevaa tietoperustaa on tarpeen edelleen vahvistaa.
_ _ _

Arviointiraportti OECD:n www-sivulla osoitteessa:

Lisätietoja:
- johtaja Anita Lehikoinen, tiedepolitiikan yksikkö, puh. (09) 160 77353
- johtaja Markku Mattila, yliopistoyksikkö, puh (09) 160 77230
- johtaja Hannu Sirén, ammattikorkeakouluyksikkö, puh. (09) 160 77239
- analyst Thomas Weko, OECD, puh. +33145249227, thomas.weko@oecd.org