"Tiedebarometrin mukaan hieman yli kolmannes suomalaisista uskoo, että tieteen avulla voidaan lisätä elämän turvallisuutta, kun toisaalta hieman alle kolmannes suhtautuu tähän epäillen. Vielä pessimistisemmin suhtaudutaan tieteen kykyyn lisätä henkistä hyvinvointia ja onnellisuutta. Vaikka melkein joka neljäs näkee tieteellä olevan tässä mahdollisuuksia, niin melkein kaksi kertaa enemmän vastaajista katsoo, ettei tiede voi tuoda merkittävää apua ihmisten henkisen hyvinvoinnin ja onnellisuuden lisääjänä", Mustonen tulkitsi tuloksia.

"Tieteeseen suhtaudutaan myönteisesti ja se koetaan hyödyllisenä", Mustonen painotti. Tiedebarometrin mukaan enemmistö kyselyyn vastanneista ilmoitti olevansa vähintään melko kiinnostunut tieteestä ja luottavansa siihen. Luottamus tiedeorganisaatioihin oli erityisesti yliopistojen kohdalla vankkaa.

Noin puolet vastaajista uskoi, että tieteellisen ja teknologisen tutkimuksen tasolla on ratkaiseva merkitys Suomen hyvinvoinnissa. Melkein kaikki vastaajat arvioivat lääketieteen ja teknologian tason sekä suomalaisen tieteen tason yleensäkin olevan hyvä. Mustosen mielestä on merkille pantavaa, että nimenomaan lääketieteeseen ladataan kaikkein eniten odotuksia. Lähes kaikki vastanneet uskovat lääketieteen auttavan ihmiskuntaa vakavien sairauksien voittamisessa.

Toisaalta pessimistisesti suhtaudutaan tieteen mahdollisuuksiin auttaa ihmiskuntaa koskevissa isoissa haasteissa ja ongelmissa, kuten esimerkiksi kriisien ehkäisemisessä tai ihmisoikeuksien ja tasa-arvon edistämisessä.

"Tieteen merkityksen lisäksi tieteen rahoitukseen suhtaudutaan myönteisesti", Mustonen listaa tuloksia. "Kansalaiset toivovat, että tutkimustuloksia hyödynnetään aikaisempaa enemmän. Tutkimustiedosta ollaan myös valmiita maksamaan. Ajatus siitä, että rahoitusta kohdennetaan vain taloudellisesti parhaiten kannattaville tai hyödynnettäville tieteenaloille torjutaan selkeästi.  Myös perustutkimuksen merkitys ymmärretään, sillä kolme neljästä hyväksyy sen, että vaikka perustutkimuksesta ei saada taloudellista hyötyä on se elintärkeää kaiken soveltavan tutkimuksen edellyttäjänä."

Mustosen mukaan julkisen tiederahoittajan tulee olla kansalaisten luottamuksen arvoinen. "Suomen tieteellisen tutkimuksen taso tulee jatkossakin pitää korkeana. Tiedettä pitää myös tehdä tunnetuksi eli tutkimus on saatava lähemmäksi tavallista ihmistä. On myös pohdittava tutkimuksen yhteiskunnallista vaikuttavuutta", hän sanoi vaadittavista toimista.

"Akatemialla on oma vastuunsa yhteiskunnan kehittämisessä. Kimmokkeena on Akatemian uusi strategia, joka lähtee siitä, että tieteellinen tutkimus ja kyky hyödyntää sen tuloksia on yhteiskunnan kehityksen ja hyvinvoinnin ehdoton edellytys. Yhteistyössä eri toimijoiden kanssa voimme pyrkiä löytämään tutkimusohjelmiin sellaisia teemoja, jotka etsivät tieteen avulla vastauksia yhteiskunnan polttaviin kysymyksiin. Eräs esimerkki on Akatemiassa suunnitteilla oleva lasten ja nuorten terveyteen ja hyvinvointiin kohdistuva tutkimusohjelma", Mustonen sanoi. 

Lisätietoja: ylijohtaja, tutkimus, Riitta Mustonen, p. (09) 7748 8220.