Kehitteillä olevaa mallia voitaisiin käyttää eri päätösvaihtoehtojen paremmuuden arviointiin hyödyntämällä monitieteistä ja monitavoitteista tietoa. ”Monitavoitteisuus liittyy siihen, että riskejä ei voida ratkoa pelkästään yhden tekijän avulla. Biologisten riskien minimointi tarkoittaisi kaiken ihmistoiminnan lopettamista Suomenlahdella. On pystyttävä löytämään hyväksyttävä riskitaso ja saavutettava se kustannustehokkaasti”, hanketta johtava professori Sakari Kuikka Helsingin yliopistosta sanoo.

Kuikan johtama hanke on yksi BONUS-tutkimusohjelman neljästä suomalaisten koordinoimasta tutkimuksesta. Kaikkiaan ohjelmassa rahoitetaan 16 monitieteistä, kansainvälistä tutkimushanketta. Uuden Itämeri-tutkimusohjelman taustalla on yhdeksän Itämeren maan tutkimusrahoitusorganisaatiot. Ohjelman kokonaisrahoitus on noin 60 miljoonaa euroa vuosina 2010-2016. Sen rahoitukseen osallistuu myös Euroopan unionin komissio. Suomesta ohjelmaa rahoittaa Suomen Akatemia.

Suomenlahden ympäristöpäätösmalli yhdistää käytettävissä olevan tieteellisen informaation todennäköisyyslaskennan avulla. Siinä yhdistetään eri aihealueiden riskejä: kalastus, rehevöityminen, öljyonnettomuudet, dioksiiniongelma ja ilmastonmuutos. Sakari Kuikan mukaan tutkimusprojekti mahdollistaa tehokkaamman tieteellisen oppimisen tuottamalla työkaluja, joiden avulla vanhaa ja uutta tietoa voidaan yhdistää. Lähestymistapa perustuu tutkimusryhmän jo kehittämiin todennäköisyysmalleihin, suurten olemassa olevien aineistojen uudelleen analysointiin ja julkaistuihin artikkeleihin.

Kuikka pitää tärkeänä, että käytettävät ns. Bayesläiset laskentamenetelmät sallivat tiedon vähittäisen kumuloitumisen eli kuvaavat tieteellistä oppimista.

Lisätietoja:

Professori Sakari Kuikka, Helsingin yliopisto, p. 050 330 9233, sakari.kuikka(at)helsinki.fi

www.bonusportal.org

Suomen Akatemia
Tiedottaja Riitta Tirronen
p. (09) 7748 8369, 040 828 1724
riitta.tirronen(at)aka.fi