Kansainvälinen arviointiraati suosittaa tohtorikoulutuksille yhtenäisiä menettelyohjeita
Document Actions
Suomalaisten yliopistojen tohtorikoulutusta arvioinut kansainvälinen ryhmä suosittaa tutkijakoulujärjestelmän jatkamista, mutta ehdottaa uudistuksia järjestelmään. Tohtori-koulutukseen tulisi ryhmän mukaan saada yhtenäiset menettelyohjeet, jotka perustuisivat kansainväliseen vertaisarviointiin. Myös tohtorikoulutuksen laadunvarmistusta tulisi kehittää kaikissa yliopistoissa ja sen kansainvälistymiseen panostaa. Korkeakoulujen arviointineuvoston nimeämä kansainvälinen arviointiryhmä julkisti tiistaina raporttinsa PhD Training and the Knowledge-Based Society: An Evaluation of Doctoral Education in Finland - Tohtorikoulutus ja tietointensiivinen yhteiskunta: Suomalaisen tohtorikoulutuksen arviointi.
Arviointiryhmä suosittaa, että tutkijakouluissa pyrittäisiin
mahdollisimman monelle tarjoamaan neljän vuoden rahoitus luomalla kansallisia
tutkijantoimia. Tutkijakoulujen opiskelijoita tulisi ryhmän mukaan tukea
aiempaa paremmin, jotta passiivisten opiskelijoiden ongelmat voitaisiin
tunnistaa varhemmin ja heidän tilannettaan voitaisiin parantaa.
Arvioinnissa tuli esille hyviä käytänteitä, joita tohtorikoulutuksessa on
toteutettu. Korkean laadun ja tuloksellisuuden yhteys korostui niissä
tohtorikouluissa, joissa oli tarjolla selkeää informaatiota,
kurssiaineistoja, rekrytointiaineistoa, raportteja vuosittaisista
konferensseista sekä informatiivisia webbisivuja. Arvioinnin mukaan
tohtorikoulutukset, joilla oli vahva johtaja ja selkeästi määritelty tehtävä
ja tarkoitus, toimivat myös tehokkaasti. Tällaiset tohtorikoulutukset
tuottivat selvästi uusia tutkimusmuotoja ja tutkimusympäristöjä.
Tohtorikoulutuksen arvioinnin tavoitteena oli tuottaa näyttöperusteista
tietoa tohtorikoulutuksen nykytilasta osoittamalla sen vahvuudet ja
kehittämishaasteet. Arvioinnin lähtökohtana oli tohtorikoulutuksessa
sovellettujen hyvien käytäntöjen tunnistaminen ja suositusten tuottaminen
koulutuksen ja koko tohtorikoulutusjärjestelmän parantamiseksi. Arviointiin
osallistui tohtorikouluja ja tutkijakouluja lähes kaikista yliopistoista.
Arviointi-ryhmällä oli käytettävissään tausta-aineistona vararehtorikysely,
opiskelijakysely ja arviointiin osallistuvien koulutusten (25)
itsearviointiraportit sekä muuta kirjallista aineistoa. Arviointiryhmä
haastatteli 77 henkilöä, jotka edustivat yliopistojen henkilökuntaa,
opiskelijoita, työelämää ja opetusministeriötä.
Arviointiryhmän puheenjohtajana toimi David D. Dill North Carolina
Chapel-Hill -yliopistosta Yhdysvalloista ja muina jäseninä Sanjit K. Mitra,
Hans Siggaard Jensen, Erno Lehtinen, Tomi Mäkelä, Anna Parpala, Hannele
Pohjola ja Mary A. Ritter.
Lisätietoja:
– Arvioinnin johtoryhmän puheenjohtaja, vararehtori Hannele Niemi Helsingin
yliopis-tosta, matkapuhelin 040 555 8975, sähköposti
hannele.niemi@helsinki.fi
– Korkeakoulujen arviointineuvoston puheenjohtaja, professori Ossi V.
Lindqvist, mat-kapuhelin 050 517 3241, sähköposti lindqvis@messi.uku.fi
– projektisuunnittelija Seppo Saari (Korkeakoulujen arviointineuvosto), puh.
(09) 160 04, 040 561 3729, sähköposti seppo.saari@minedu.fi
Arviointiraportti on luettavissa 1.2.2006 alkaen Korkeakoulujen
arviointineuvoston internet-sivuilla osoitteessa:
http://www.kka.fi/julkaisut.lasso
Korkeakoulujen arviointineuvoston tiedotus: www.kka.fi