Kalliomäki: Kilpailukykyä lisätään yliopistojen koulutus- ja tutkimustoimintaa uudistamalla
Document Actions
Suomalaisten korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten on opetusministeri Antti Kalliomäen mukaan pystyttävä tulevaisuudessa rekrytoimaan tieteentekijöitä myös ulkomailta, jotta tieteen ja osaamispohjaisen tuotannon kilpailukykyä voitaisiin nostaa. Tämä edellyttää korkeakoulujen ja tutkimustoiminnan rakenteellista kehittämistä. Kalliomäki puhui tulevaisuuden korkeakoululaitoksesta opetusministeriön ja yliopistojen johdon neuvottelupäivillä Joensuussa torstaina 23.11.2006.
Yliopistojen rakenteellisen kehittämisen tavoitteena on laadun
kohottaminen niin koulutuksessa kuin tutkimuksessakin. Valitettavana pidän
sitä, että tutkimusyhteistyötä korkeakoulujen kesken ja erityisesti
sektoritutkimuslaitosten kanssa on mietitty varsin vähän. Kansainvälisen
kilpailukyvyn ja innovaatiojärjestelmän kannalta keskeisin haaste on juuri
tutkimustoiminnan kehittämisessä, Kalliomäki totesi.
Kalliomäki näkee yliopistojen tulevat rakenteet hyvin samansuuntaisesti kuin
suomalaista korkeakoululaitosta arvioineet OECD:n tutkijat, jotka julkistivat
raporttinsa lokakuussa. - Arvioitsijoiden ajatukset yliopistojen
yhdistymisistä, vahvoista liittoyliopistoista ja korkeakoulukonsortioista on
se tulevaisuuden suunta, johon yliopistojen kehittämisessä on edettävä.
Tällaisessa keskustelussa nousee usein esiin saavutetun brändin ja oman
identiteetin säilyttäminen. Tähän löytyy kuitenkin maailmalta monia luovia
ratkaisuja, Kalliomäki korosti.
Suomalaisten korkeakoulujen kansainvälistä kilpailukykyä ja laatutasoa
voitaisiin Kalliomäen mukaan nostaa vahvistamalla rakenteita, lisäämällä
taloudellista autonomiaa ja kehittämällä toimintatapojen dynamiikkaa. -
Yliopistojen mahdollisuuksia toimia osaamisensa hyödyntämiseksi on jo tällä
hallituskaudella lisätty monin tavoin, Kalliomäki totesi.
- Yliopiston rahoitusaseman turvaaminen on tulevaisuudessa entistäkin
tärkeämpää. Uuden hallituksen ohjelmassa on otettava kantaa yliopistojen
rahoitukseen ja korkeakoulujen kehittämislain mahdolliseen jatkamiseen vuoden
2007 jälkeen. On selvää, että tällaisen rahoituksen saaminen edellyttää
yliopistoilta aktiivisia, riittäviä ja todellisia rakenteellisen kehittämisen
toimia, sekä sitoutumista uudistumiseen, Kalliomäki korosti.
Yliopistojen toiminnan pitkäjänteisyyden turvaamiseen liittyy myös
selvitysmiesten Jorma Rantanen ja Niilo
Jääskinen selvitystyö yliopistojen hallinnollisen ja taloudellisen
aseman vahvistamisesta. - Odotamme mielenkiinnolla selvitysmiesten
ehdotuksia, koska niillä voi olla keskeinen merkitys yliopistojen toiminta-
ja rahoitusrakenteiden uudistamiselle. Samalla yliopistoja voitaisiin ohjata
kehittämään toimintaansa entistä dynaamisempaan suuntaan, sanoi
Kalliomäki.
- - -
Lisätietoja: erityisavustaja Vesa Vuorenkoski, puh. (09) 160
77418