Hyppää sisältöön

Opetusministeriö 23.11.2006

Kalliomäki: Kilpailukykyä lisätään yliopistojen koulutus- ja tutkimustoimintaa uudistamalla

Document Actions

Suomalaisten korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten on opetusministeri Antti Kalliomäen mukaan pystyttävä tulevaisuudessa rekrytoimaan tieteentekijöitä myös ulkomailta, jotta tieteen ja osaamispohjaisen tuotannon kilpailukykyä voitaisiin nostaa. Tämä edellyttää korkeakoulujen ja tutkimustoiminnan rakenteellista kehittämistä. Kalliomäki puhui tulevaisuuden korkeakoululaitoksesta opetusministeriön ja yliopistojen johdon neuvottelupäivillä Joensuussa torstaina 23.11.2006.

Yliopistojen rakenteellisen kehittämisen tavoitteena on laadun kohottaminen niin koulutuksessa kuin tutkimuksessakin. Valitettavana pidän sitä, että tutkimusyhteistyötä korkeakoulujen kesken ja erityisesti sektoritutkimuslaitosten kanssa on mietitty varsin vähän. Kansainvälisen kilpailukyvyn ja innovaatiojärjestelmän kannalta keskeisin haaste on juuri tutkimustoiminnan kehittämisessä, Kalliomäki totesi.

Kalliomäki näkee yliopistojen tulevat rakenteet hyvin samansuuntaisesti kuin suomalaista korkeakoululaitosta arvioineet OECD:n tutkijat, jotka julkistivat raporttinsa lokakuussa. - Arvioitsijoiden ajatukset yliopistojen yhdistymisistä, vahvoista liittoyliopistoista ja korkeakoulukonsortioista on se tulevaisuuden suunta, johon yliopistojen kehittämisessä on edettävä. Tällaisessa keskustelussa nousee usein esiin saavutetun brändin ja oman identiteetin säilyttäminen. Tähän löytyy kuitenkin maailmalta monia luovia ratkaisuja, Kalliomäki korosti.

Suomalaisten korkeakoulujen kansainvälistä kilpailukykyä ja laatutasoa voitaisiin Kalliomäen mukaan nostaa vahvistamalla rakenteita, lisäämällä taloudellista autonomiaa ja kehittämällä toimintatapojen dynamiikkaa. - Yliopistojen mahdollisuuksia toimia osaamisensa hyödyntämiseksi on jo tällä hallituskaudella lisätty monin tavoin, Kalliomäki totesi.

- Yliopiston rahoitusaseman turvaaminen on tulevaisuudessa entistäkin tärkeämpää. Uuden hallituksen ohjelmassa on otettava kantaa yliopistojen rahoitukseen ja korkeakoulujen kehittämislain mahdolliseen jatkamiseen vuoden 2007 jälkeen. On selvää, että tällaisen rahoituksen saaminen edellyttää yliopistoilta aktiivisia, riittäviä ja todellisia rakenteellisen kehittämisen toimia, sekä sitoutumista uudistumiseen, Kalliomäki korosti.

Yliopistojen toiminnan pitkäjänteisyyden turvaamiseen liittyy myös selvitysmiesten Jorma Rantanen ja Niilo Jääskinen selvitystyö yliopistojen hallinnollisen ja taloudellisen aseman vahvistamisesta. - Odotamme mielenkiinnolla selvitysmiesten ehdotuksia, koska niillä voi olla keskeinen merkitys yliopistojen toiminta- ja rahoitusrakenteiden uudistamiselle. Samalla yliopistoja voitaisiin ohjata kehittämään toimintaansa entistä dynaamisempaan suuntaan, sanoi Kalliomäki.

- - -
Lisätietoja: erityisavustaja Vesa Vuorenkoski, puh. (09) 160 77418

Opetusministeriö