CERN tarjoaa myös muille suomalaisille haasteellisia työpaikkoja, ja tätä kautta suomalaisille saataisiin nykyistä suurempi näkyvyys CERNissä, sanoo Suomen Akatemian pääjohtaja Markku Mattila.

Suomen toiminta CERNin jäsenmaana niveltyy Suomen tiede- ja teknologiapolitiikan keskeisiin tavoitteisiin, joihin kuuluvat kansainvälisen näkyvyyden vahvistaminen, verkostoituminen ja kansainvälisten ohjelmien hyödyntäminen. Pääjohtaja Mattila korostaa Suomen kansallisen edun kannalta olevan oleellista, että CERN-jäsenyyden suomat mahdollisuudet käytetään täysimääräisesti hyväksi sekä tieteen että teollisen hyödyntämisen kannalta. 

"Suomen toiminta CERNissä on ollut jo nyt erittäin menestyksekästä tieteellisesti, teollisesti ja opetuksellisesti", pääjohtaja Mattila totesi vieraillessaan CERNissä maaliskuun lopussa.

Suuri hyöty jäsenmaksusta

CERN-jäsenmaksu takaa mukaanpääsyn CERNissä tehtävään tutkimukseen ja oikeudet muiden laitteiden lisäksi uuden LHC (Large Hadron Collider) -kiihdyttimen käyttöön sekä teollisuusyhteistyöhön. "Panostuksesta saatava tieteellinen hyöty kasvaa, mitä aktiivisimpia ja kyvykkäimpiä tutkijat ja yritykset ovat", Mattila sanoo.

"Suomella oli jäsenmaista kolmanneksi suurin jäsenmaksuista syntyvien kulujen palautuskerroin vuosina 2004-2007. Tämä on loistava saavutus varsinkin kun ensimmäisellä sijalla olevalla Sveitsillä on kotikenttäetu."

Suomen CERN-jäsenmaksu nousi vuoden 2009 alussa noin 11 miljoonaan euroon, kun se aiemmin oli vajaa 10 miljoonaa euroa vuodessa. Syynä nousuun on Suomen kokema suhteellisesti voimakas bruttokansantuotteen kehitys verrattuna järjestön suuriin jäsenmaihin.

Yritykset ovat tehneet CERNin kanssa teollisuus-, tutkimus- ja kehitysyhteistyötä. Vuosina 1996-2003 suomalaiset yritykset saivat CERNistä sopimuksia ja tilauksia yhteensä noin 35 miljoonan euron arvosta.  Suuren mittaluokan tilauksia CERNin kanssa ovat solmineet muun muassa Outokumpu/Luvata, Kempower, Rados, Metso Powdermet, Exel, Rocla ja Planar.

Suomalaisten tutkimusmenestys ilmeistä

Tutkimuksen puolella menestys on ollut yhtä ilmeistä. Suomalaiset tutkijat ovat rakentaneet oleellisia osia LHC:n suurilmaisimille CMS ja ALICE. Heidän tutkimus- ja julkaisutoimintansa on ollut vilkasta. Science Citation Indexin (Thomson Reuters) viittaustilaston mukaan Suomen valtakunnallista CERN-tehtävää hoitava Helsingin yliopiston yhteydessä toimiva viiden yliopiston yhteinen fysiikan tutkimuslaitos (HIP) on maailman fysiikan alan laitosten huippua: HIP:n kansainvälisissä tieteellisissä aikakauslehdissä referoitujen tieteellisten artikkelien määrä oli viime vuonna liki 160.  HIP:n korkeakoulututkijoiden määrä on ylittänyt asetetut tavoitteet ja sieltä valmistui viime vuonna 17 filosofian maisteria ja diplomi-insinööriä sekä 11 tohtoria.

HIP:n toiminta perustuu Suomen Akatemian vuonna 2003 hyväksymään kansalliseen CERN-strategiaan. Sen mukaan tutkimustoiminnan ja tutkijankoulutuksen lisäksi tulee olla myös laajempaa yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Tätä edustavat suomalaisten vilkas lukiolaisleiritoiminta ja opettajien kouluttaminen. Vuonna 2009 leirejä on 16, mikä on ennätyksellisen suuri määrä. CERNissä järjestetään suomalaisille opettajille kaksi täydennyskurssia vuodessa.

Hiukkasfysiikan lisäksi muusta tutkimuksesta voidaan mainita akatemiaprofessori Markku Kulmalan CERNissä suorittama CLOUD-kokeen osa, jolla selvitetään kosmisen säteilyn mahdollista vaikutusta ilmaston lämpenemiseen. Kulmala johtaa tutkimuksen kansallista Ilmakehän koostumuksen ja ilmaston muutoksen fysiikan, kemian, biologian ja meteorologian huippuyksikköä Helsingin yliopistossa.

Malliesimerkki infrastruktuureihin panostamisen hyödyistä

Pääjohtaja Mattila haluaa suurten infrastruktuurien rahoittamiseen uudenlaista ajattelutapaa. "Suomella on hyvin rajalliset mahdollisuudet isännöidä kansainvälisen tason tutkimusjärjestelyjä ja tutkimusinfrastruktuureja. Pitää toimia muiden maiden kanssa yhdessä. Suomen CERN-toiminnan organisointi on erinomainen esimerkki siitä, miten kansallisesti tuetaan kansainvälisen tutkimusorganisaation monipuolista hyödyntämistä ja miten hedelmälliseksi panostus muodostuu tieteelle ja taloudelle."

CERN-vierailun aikana Akatemian johto ja opetusministeriön edustajat tapasivat CERNin pääjohtajan Rolf Heuerin sekä CERNissä työskenteleviä suomalaisia tutkijoita. Suomen edustajat CERNin neuvostossa ovat HIP:n johtaja, professori Dan-Olof Riska ja johtava tiedeasiantuntija Pentti Pulkkinen Suomen Akatemiasta.

Lisätietoja antaa pääjohtaja Markku Mattila, p. 0400 736 603.

Suomen Akatemian viestintä
Viestintäjohtaja Maj-Lis Tanner
p. (09) 7748 8347
maj-lis.tanner(at)aka.fi