Kun tarkastelee sitä, ketkä saivat Akatemian rahoitusta Akatemian 20 ensimmäisen vuoden aikana, näkyy Mattilan mukaan selvästi se, että parhaat tutkijat ovat saaneet mahdollisuuden tieteen tekemiseen. Varsin moni 1950- tai 1960-luvulla rahoitusta saanut nuori tutkija on ollut myöhemmin akateemikon arvonimen haltija tai muutoin huomattava tutkija.

Akatemian tutkijanvakanssit olivat hyvin merkityksellisiä tutkijoiden uralle 1960-luvulla.  Näissä toimissa työskennelleistä kaksi kolmasosaa päätyi jossakin vaiheessa uraansa professuuriin kotimaassa tai ulkomailla. Vanhemman tutkijan toimessa työskennelleistä yhteensä 49 tutkijasta yli 80 prosenttia päätyi professuuriin.

Nyt Akatemialla on 40 akatemiaprofessuuria ja 260 akatemiatutkijan virkaa. Akatemia rahoittaa yli  450 tutkijatohtoria. Akatemian tutkimusmäärärahoilla on meneillään noin 800 tutkimushanketta ja tutkimusohjelmissa on noin 250 tutkimushanketta. Tutkimuksen huippuyksiköitä on 41. Vuosittain Akatemian rahoituksesta hyötyy noin 5000 tutkijaa. Lisäksi Akatemia arvioi ja koordinoi tutkijakoulut, joissa on yli 1500 opetusministeriön rahoittamaa opiskelijapaikkaa ja pari tuhatta muuta tohtoriopiskelijaa.

Suomen Akatemiassa on selvitetty nykyisten tutkijanvakanssien merkitystä tutkijan uralle.  Mattilan mukaan nykyäänkin Akatemian tutkijana toimimisella on lähes yhtä keskeinen merkitys tutkijan akateemiselle uralle kuin vuosikymmeniä sitten täysin toisenlaisissa olosuhteissa.

Tutkijan vakanssit ovat antaneet mahdollisuuden keskittyä tieteelliseen työhön ja luoneet jatkuvuutta suomalaiselle tieteelle. Ne ovat antaneet paljon paremman mahdollisuuden tutkimustyöhön kuin yliopistojen assistentuurit tai projektitutkijan tehtävät. Niillä on ollut vahvaa vaikuttavuutta.

Tiede on vaikuttavaa ja sillä on vaikutuksia

Yhteiskunnallisista instituutioista tieteellinen tutkimus on yksi merkityksellisimmistä. Tämä on ilmeistä, kun tarkastelee ihmiskunnan historiaa tai kulttuurin muutoksia. Jo pelkästään lääketieteen tai teknologian kehittyminen tarjoaa tästä kaikkien nähtävissä olevaa todistusaineistoa. Tiede muuttaa maailmaa, kulttuuria, ihmistä ja ihmisen kykyä tietää.

Suomen Akatemia tutkimuksen rahoittajana vaikuttaa monin tavoin. Mattila antaa seuraavat esimerkit:
Tutkimuksen laadun nouseminen. Akatemia on päätöksenteossaan pitänyt johtolankanaan mahdollisimman korkeaa tieteellistä laatua. Laadun perusteella tapahtuva kilpailu on tutkijoiden piirissä täysin hyväksytty. Akatemia on ohjannut tutkijoita näkemään laadukkaan työn arvon käyttämällä tieteellistä vertaisarviointia ja siinä kansainvälisiä asiantuntijoita ja hyödyntämällä heiltä saatua palautetta.

Riittävän suuret ja monipuoliset tutkimusryhmät, ja erityisesti akatemiaprofessoreiden ympärille kootut ryhmät, sekä muut huippuyksiköt ovat osoittautuneet menestyksellisiksi niin tutkimuksellisesti kuin tutkijankoulutuksen suhteen.

Tutkimuksen uusiutuvuuden edistäminen. Kyse on nuorten tutkijoiden tukemisesta ja tutkimuksen sisällöstä. 1960-luvulta lähtien Akatemia on korostanut nuorten tutkijoiden tarpeita. Akatemia on suosinut innovatiivisia sekä riskejä ottavia tutkijoita ja suunnitelmia, sellaisia, joilla on tieteen sisältöä tai rakenteita uudistava merkitys. Akatemia on korostanut monitieteisyyden ja tieteidenvälisyyden merkitystä rahoituspäätöksissä.

Sukupuolten välisen tasa-arvon edistäminen tutkimuksessa. 1950-luvulla tieteellisissä toimikunnissa ei ollut yhtään naista, ei myöskään akateemikoiden joukossa. Vielä 1960-luvulla toimikunnissa oli vain kolme naista. Uuden Akatemian aikana sukupuolten tasa-arvo toimikunnissa on toteutunut. Naisten osuus tutkijoista on jatkuvasti vahvistunut. Tutkijatohtoreista enemmistö on naisia ja akatemiatutkijoista noin 40 prosenttia.  Tämä on ollut Akatemian määrätietoisen työn tulosta.

Kansainvälisyyden arvostaminen. Tiede on kansainvälistä ja parhaat tutkijat ovat aina ylittäneet luontevasti kansallisia rajoja. Pääjohtaja Mattila painottaa kansainvälisyyden kuuluvan tutkijoiden arkeen ja tutkimusrahoittajan työhön.

Lisätietoja: Suomen Akatemian pääjohtaja Markku Mattila, p. (09) 7748 8210 ja 0400 736 603

Suomen Akatemian viestintä
Viestintäjohtaja Maj-Lis Tanner
p. (09) 7748 8347 ja 040 729 6736
etunimi.sukunimi@aka.fi