Tekniikan perustutkimuksen edistämiseen osoitettiin yhteensä noin 25 miljoonaa euroa. Vuoden 2009 haussa erityistavoitteena oli kone- ja vesitekniikan tutkijakunnan aktivoiminen. Konetekniikan perustutkimukseen panostamalla haluttiin myös tukea metallituotteet ja koneenrakennus -alan strategisen huippuosaamisen keskittymää (SHOK) projekteissa syntyvän uuden tiedon ja osaamisen kautta. Vesitekniikkaan liittyviä hankkeita rahoitettiin yhteensä 1,8 miljoonalla eurolla. Tavoitteena oli tukea Suomen vesiohjelman tavoitteiden toteutumista yhteistyössä Tekesin kanssa.

Yksi rahoituspäätöksistä nouseva sisällöllinen teema on yhteys kansainvälisiin tieteen suurhankkeisiin, ohjelmiin ja järjestöihin, joihin liittyvää tutkimusta rahoitettiin yhteensä noin 4,6 miljoonalla eurolla. Toimikunta rahoitti muun muassa projekteja, jotka liittyvät Euroopan hiukkastutkimuskeskus CERNiin, Euroopan avaruusjärjestö ESAan, mantereiden tutkimuskairausohjelma ICDP:hen ja ionosfääritutka EISCATiin.

Rahoitusta sai neljä aiemmin FiDiPro-professuurin saaneen tutkijan johtamaa hanketta. Yksi näistä professoreista on Helsingin yliopistosta, yksi Teknillisestä korkeakoulusta ja kaksi Oulun yliopistosta. FiDiPro-ohjelma (Finland Distinguished Professor Programme) on Suomen Akatemian ja Tekesin yhteinen rahoitusohjelma, jonka avulla suomalaiset tutkimusryhmät voivat kutsua kansainvälisiä huippututkijoita työskentelemään Suomeen.

Nuoret tutkijat menestyivät tieteellisessä arvioinnissa

Noin puolet tutkimushankkeiden 35 miljoonasta eurosta myönnettiin hankkeille, joiden vastuullinen johtaja on korkeintaan 45-vuotias. Nuorten tutkijoiden osuus rahoituksen saajista on ollut kasvussa viime vuosien aikana, ja heidän menestymisensä tieteellisessä arvioinnissa on myönteinen osoitus tutkijakunnan uudistumiskyvystä. Esimerkiksi seuraavia nuoria tutkijoita rahoitettiin:

FT Camilla Hollanti (s. 1979) Turun yliopistosta sai 443 000 euroa luokkakuntateorian soveltamiseen viestintäjärjestelmissä. Tutkimus liittyy erityisesti monen antennin viestintäjärjestelmien tehokkuuden parantamiseen. Tutkimusaiheessa yhdistyvät teoreettinen matematiikan tutkimus sekä tietoliikennetekniikka.

Professori Janne Ihalainen (s. 1973) Jyväskylän yliopistosta sai 397 000 euroa uuden biokuvantamismenetelmän kehittämiseen. Muun muassa molekyylibiologiaa, orgaanista biokemiaa ja optista spektroskopiaa yhdistävässä hankkeessa tutkittava kuvantamismenetelmä avaisi uusia tutkimusmahdollisuuksia biofarmaseuttisessa tutkimuksessa, esimerkiksi lääkeaineiden kuljetuksessa soluihin, sekä luonnontieteissä laajemminkin.

FT Teemu Leppänen (s. 1977) Kuopion yliopistosta sai 284 000 euroa materiaalin kuituverkon mikrorakenteesta johtuvien mekaanisten ominaisuuksien mallintamiseen. Esimerkiksi paperin tapauksessa mekaaniset ominaisuudet ovat keskeisessä roolissa sekä valmistusprosessissa että loppukäytössä, ja niiden mallintaminen on mittauksia helpompi ja edullisempi tapa tutkia mikrorakenteen tekijöiden vaikutuksia materiaalin ominaisuuksiin.

Suomen Akatemian tutkijatohtori, TkT Matti Nykter (s. 1978) Tampereen teknillisestä yliopistosta sai 546 000 euroa biologisten verkkojen rakenteiden ja dynamiikan yhteyksien tutkimiseen.  Biologiset systeemit osoittavat poikkeuksellista kykyä koordinoida käyttäytymistään jatkuvasti muuttavassa ympäristössä.  Projektin tulosten odotetaan lisäävän ymmärrystä solujen poikkeavasta käyttäytymisestä esimerkiksi syöpäsairauksissa.

Suomen Akatemian tutkijatohtori, TkT Juha Riikonen (s. 1975) Teknillisestä korkeakoulusta sai 320 000 euroa grafeenikomponenttien tutkimiseen. Grafeeni on uusi materiaali, joka on ainutlaatuisten ominaisuuksiensa vuoksi lupaava ehdokas tulevaisuuden puolijohdeteollisuuden materiaaliksi. Hankkeessa paneudutaan grafeenin ominaisuuksien tutkimukseen ja hyödyntämiseen komponenttitasolla, esimerkiksi transistoreissa, antureissa ja kytkimissä.

Suunnattua rahoitusta konetekniikan tutkimukseen

Suomen Akatemia toteutti vuonna 2008 kansainvälisen arvioinnin konetekniikan tutkimuksesta Suomessa vuosina 2000–2007. Arviossa todettiin muun muassa, että konetekniikan tutkimuksen tieteellistä tasoa on nostettava ja tutkijakoulutusta sekä tohtoritutkinnon arvostusta alalla on lisättävä. Luonnontieteiden ja tekniikan tutkimuksen toimikunta päätti suunnata vuoden 2009 tammikuun haussa 2,5 miljoonaa euroa erityisesti koneensuunnitteluun, valmistustekniikkaan ja teknilliseen mekaniikkaan. Hakijoita kannustettiin yhteistyöhön perusluonnontieteiden, tietotekniikan, elektroniikan ja energia-alan tutkijoiden kanssa.

Konetekniikan suunnattuun hakuun jätettiin enemmän hakemuksia kuin alalta on saatu kahtena aikaisempana vuonna yhteensä. Kansainvälinen asiantuntijaraati arvioi hakemukset niin korkeatasoisiksi, että hankkeita rahoitettiin yhteensä 3,1 miljoonalla eurolla. Rahoitetut hankkeet ovat laivanrakennuksen, liikkuvien työkoneiden, robotiikan, mikrovalmistuksen ja kitkaopin aloilta. Suurimman myönnön, 993 000 euroa, sai Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen tutkimusprofessorin Kenneth Holmbergin ja Teknillisen korkeakoulun professorin Petri Kuosmasen yhteishanke. Hankkeessa analysoidaan luonnollisia systeemeitä ja sovelletaan bioteknologiaa vesivoitelun kehittämiseen, jotta öljypohjaisille voiteluaineille löydettäisiin toimivia korvaajia.

Lisätietoja antavat

·         Yksikön johtaja Susan Linko, p. (09) 7748 8215

·         Johtava tiedeasiantuntija Ritva Taurio (konetekniikan suunnattu rahoitus), p. (09) 7748 8384

·         Tiedeasiantuntija Anu Juslin (hankerahoitus) p. (09) 7748 8442

·         Tiedeasiantuntija Tuukka Lehtiniemi (hankerahoitus) p. (09) 7748 8236

·         Tiedeasiantuntija Kati Lüthje (hankerahoitus) p. (09) 7748 8297

·         Tiedeasiantuntija Maaria Lehtinen (tutkijatohtorin projektit, vesitekniikan suunnattu rahoitus), p. (09) 7748 8484

Suomen Akatemian viestintä

p. (09) 774 881
viestinta@aka.fi